Siirry pääsisältöön

Miten kaikki sai alkunsa

Ajattelin kertoa teille, että miten tämä "hulluus" on saanut alkunsa.
 Siis tämä sisustaminen:)
 Muu hulluushan taitaa olla geeneissä ;)

Muutimme reilut parikymppisinä mieheni kanssa yhteen.
 Ensimmäinen yhteinen asuntomme oli lähikaupungissa kerrostalossa oleva kaksio.
 Kaikki huonekalut, astiat ja muut kodintarvikkeet saimme sukulaisilta.
 Joten voitte kuvitella sitä värikirjoa, kun kaikki on eriparia. 
Mutta silti olin niin onnellinen, kun pääsimme omaan kotiin.
 Ja oli kiva, että saimme muille tarpeettomia huonekaluja ja verhoja asuntoomme,
 jotta se alkoi tuntua kodilta.

Silloin en ajatellut koko sisustamista, 
paitsi että olisi ihanaa jos joskus saisi uusia huonekaluja.

Kerran äitini luona käydessä, sain häneltä lehtiä lukemiseksi.
 Siinä oli sitten Kotiliesi, jossa oli tämä ihana koti. 
Tuohon aikaan ei ollut muita sisustuslehtiä kuin Avotakka ja
 Kotiliedessäkin taisi olla vain silloin tällöin kotiesittelyjä.

  Nähtyäni nämä kuvat, into sisustamiseen iski!
Ja sen jälkeen paluuta entiseen ei ole ollut ;)

Tuossa kodissahan on paljon vanhoja huonekaluja ja esineitä kauniisti aseteltuna,
se jotenkin kolahti minuun.


Tällä hetkellä kaikki muut huonekalut ovat vaihtuneet kodissamme
 noista ajoista paitsi ruokailuryhmä.
Saimme sen joululahjaksi äidiltäni ensimmäisenä jouluna.
Ehkäpä juuri siksi pöytää ja tuoleja ei ole tullut vaihdettua,
vaikka välillä tuo pyökin väri ahdistaa...

Olisi kiva kuulla, miten teidän sisustusharrastus on saanut alkunsa. 
Ja voisitte tehdä siitä vaikka oman postauksen blogiinne ;)

Rentouttavaa viikonloppua!

Kommentit

  1. Jaa-a. Ehkä se on lähtenyt liikkeelle siitä, että rakastan kaikkea kaunista. Olen kotihiiri ja tykkään kauniista ympärilläni niin pihalla kuin sisällä. Kauneuden kaipuuta vain rajoittaa joskus rajalliset rahavarat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta, että rajalliset rahavarat rajoittavat tätä harrastusta. Mutta toisaalta ei tule hankittua turhaa, minä mietin aina kalliimmat ostokset tarkkaan...

      Poista
  2. Kiva postaus ja ajatella noinkin pienestä se innostus voi alkaa!!
    Mukavaa lauantaita:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen säilyttänyt tuota lehteä ja aion säilyttääkin sen, vaikka kasa muita sisustuslehtiä on lähtenyt keräykseen;)
      Mukavaa lauantaita sinullekin Sari!

      Poista
  3. Ihana tarina teidän sisustusmatkastanne :) Voisiko vanhaa pöytää hioa ja käsitellä esim. kuultolakalla esim. valkoiseksi?

    terkuin. Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pöydän pinta on pyökkiviiluinen. Varmaan sitä voisi käsitellä jollakin, niin saisi uudistusta aikaan ;)

      Poista
    2. Pystyy kyllä :) Nyt vain rautakauppaan :)

      Poista
    3. Nyt tuli sitten kesäksi maalaushommia ;)

      Poista
  4. Mielekiintoinen aihe.. Pitääpä ihan pistää mietintämyssy päähän! ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne ideat sieltä tulee, kun myssy on päässä :D
      Mielenkiintoista olisi lukea sinunkin tarina :)

      Poista
  5. Mukava tarina sisustusmatkasta,niinhän sitä alettiin melkein tyhjästä,mutta onnellisia oltiin.Mukavaa viikonloppua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä oltiin niin pieneen tyytyväisiä :)
      Mukavaa viikonloppua sinullekin Ritva!

      Poista
  6. Kummasti se sisutaminen nappaa kiinni...koko ajan pitää jotakin vaihtaa ja käännellä toisinpäin...:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täysin samaa mieltä :)
      Mutta tuo kääntäminen ja vääntäminen kummasti rentouttaa. Paitsi kyllähän se stressiä pukkaa vääränvärisistä tyynynpäällisistä ;D

      Poista
  7. Minä olen aina viihtynyt kotosalla, kotihiiri siis olen ja tykännyt aina kaikesta kauniista, rouheesta ja vanhasta. Oikeestaan olen alkanut sisustaan vasta muutama vuosi sitten kun aloimme remontoimaan uutta kierrosta ja pojat tekivät muuttoa kotoa. Nyt koti alkaa olemaan sellainen kuin mistä olen haaveillut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me sisustelijat taidetaan olla melkoisia kotihiiriä. Nykyään on niin kiva olla vaan kotosalla :)

      Poista
  8. Mun sisustusharrastus on varmaan alkanut niin vähitellen etten muistakaan. Pikkuhiljaa sisustus on rakentunut ja aika vähän huonekaluja on laitettu pois. Ne mitä on hankittu, on pysyneet. Vaihtelua saa sitten pienillä jutuilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin vaihdellaan huonekalujen ja esineiden paikkaa, joskus verhoja ja noilla jutuilla saa kivasti ja helposti vaihtelua aikaan :) Pienikin tavaroiden siirtely piristää;)

      Poista
  9. Voi,olipas tämä kiva postaus! Ja että sulla on vieläkin tuo "maaginen" lehti tallella?! Wow! Itse olen välillä miettinyt,että mistähän tämä kaikki oikeastaan sai alkunsa.. Jos keksin,yksi postaus olkoot sille aiheelle varattu.Ehdottomasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehteä on säilytetty kaikki nämä vuodet ja arvaa vaan, montako kertaa sitä on selattu ;)
      Kiva, jos teet postauksen tästä aiheesta! Olisi kiva kuulla miten sinulla on tämä harrastus alkanut vai olitko jo syntyessäsi "sisustushullu" :)

      Poista
  10. Ihana postaus :) Voi mistähän mun sisustushulluus olisi alkanut.... ehkä ekasta omasta asunnosta, siellä vasta seiniä maalattiin ja siirrettiin huonekalujen paikkaa ;) Luen hirveästi sisustuslehtiä ja seikkailen netissä ispiraatiota etsimässä, sisustaminen on vain niin ihanaa! Kivaa sunnuntaita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisustaminen on kyllä kivaa, netistä löytyy niin ihania koteja. Nykyään tulee harvemmin luettua lehtiä. Mutta silloin kun nettiä ei ollut, lehtiä luettiin ahkerasti. Lehtiä on vielä aika paljon tallella ja niistä saisi aika korkean pinon ;) Noita vanhoja lehtiä on ihana selailla ja etsiä inspistä!

      Poista
  11. Ihana että on noin selkeä muistikuva siitä hetkestä kun kaikki alkoi :) Itse olen pienestä pitäen tykännyt laitella huonettani nätiksi. Huomasin AINA jos joku oli käynyt huoneessani siirtelemässä tavaroita, koska kaikilla oli oma paikkansa. Siivosin myös joskus ahdistuksessani pikkusiskoni huoneen, ja järjestelin sen viihtyisäksi, koska hän oli pienenä aikamoinen sottapytty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinussa on jo pienenä ollut sisustajan alku ;)
      Minun huoneessani oli yleensä kaaos ja äiti pakotti siivoamaan :P Joskus oli kyllä kiva vaihtaa järjestystä ja silloinkin oli siistiä vain hetken aikaa.

      Poista
  12. Itse en tiedä onko sisustus varsinaisesti minulle harrastus mutta kun on luonteeltaan esteetikko ja kaikki kaunis kiinnostaa ja inspiroi ! Koti muodostuu siinä samalla sellaisekai että silmä lepää;) Vinkki sinulle: Jos pyökinväri jo tökkää niin duunaa toisen väriseksi! Minun blogissa on meidän ruokailuryhmän duunauksesta ! Oli onnistunut projekti ja koko tila muuttui sen myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin taitaa tuo sisustus olla enemmän elämäntapa kuin harrastus. Tykkään että koti on ilo silmälle ;)
      Täytyykin käydä blogissasi katsomassa vinkit pöydän ja tuolien tuunaukseen! Itsellä kun ei ole mitään hajua, miten se kannattaisi tehdä...

      Poista
  13. Olipa kiva kuulla, miten sinulle on tämä sisustusharrastus alkanut! Muhun se iski (vasta) kolmisen vuotta sitten, kun muutimme tähän omakotitaloon. Uusi koti oli valoisa ja pinnoiltaan vaalea, tähän oli helppo lähteä rakentamaan sitä omaa sisustusta. Meillä meni pitkälti vielä edellisessä asunnossa niin, että meillä oli myös muilta saatuja huonekaluja, lahjaksi saatuja juttuja jne. Pikku hiljaa olemme täällä asuessamme alkaneet karsimaan vanhoja juttuja pois, mutta vanhoja mummolan aarteita ollaan tuotu paljon. Nyt kun niille on tilaa! Olikin muuten kiva vinkki tehdä tästä oma postaus, voisin ehkä toteuttaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on jotain oikeasti vanhoja esineitä mummolan perukoilta ja niistä en raaski luopua ;) Nyt niitä arvostaa vielä enemmän.
      Olisi muuten kiva lukea postauksesi tästä aiheesta :)

      Poista
  14. Oi miten voit muistaa tuon niin yksityiskohtaisesti! Mulla ei ole mitään hajua milloin oma sisustusharrastus on alkanut. Kai se on vaan hiljalleen kehittynyt ajan myötä. Olen kyllä aina ollut tarkka väreistä. Maalaisromanttiseen sisustukseen ja RM: n tuotteisiin ihastuin ystäväni luona ja siitä se innostus lähti.Suurin inspiraation lähteeni ennen blogimaailmaa oli erilaiset sisustuslehdet. Nyt löydän lähes kaikki inspiraatiot blogeista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin luin ennen paljon sisustuslehtiä. Nykyään harvemmin, mutta blogeja tulee luettua siitäkin edestä. Blogeissa on kivaa se, että on niin paljon erilaisia koteja ja niistä saa tosi paljon vinkkejä omaan sisustukseen :) Se on myös mukavaa, että blogeja päivitetään aika usein, kun se lehti tuli vain kerran kuussa ja siinä oli vain 2 -3 kotia.

      Poista
  15. Olipas kiva kirjoitus :)
    Nyt pitää muistella itsekkin...............täytyypäs tarttua tuumasta toimeen!

    VastaaPoista
  16. Ihana postaus. Mäkin muistan kun tein leikekirjaa opiskelupaikan asuntolassa. Keräsin siihen kaikkia kivoja kuvia, haaveilin mitä omassa kodissa olisi. Maku on muuttunut hurjasti, mutta sama palo sisustamaan on. Pitääkin kirjoitella tästä aiheesta enemmän omassa blogissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Mielenkiinnolla odotan postaustasi :) Ja olisi kiva nähdä kuvia tuosta leikekirjastasi, mikäli se on tallella ;)

      Poista
  17. Voi miten ihana postaus ja tarina sen takana ♥ Hyvä aihe postaukselle. Minun innostuksen takana on äitini joka on intohimoinen sisustaja. Hänellä oli 16 vuotta oma sisustus- ja astiakauppa joten olen lapsuuteni pyörinyt kauniiden tavaroiden ympärillä. Aika paljon meillä olevaa onkin kyseistä liikeestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla onkin sisustaminen alkanut jo pienestä pitäen;) Minäkin kyllä pienenä ihailin kauniita tavaroita. Itseasiassa muutama noista esineistä on nyt kotonani mitkä pienenä oli niin ihania, esim. mummon peili <3

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tupasvilloja maljakkoon

Aamulenkillä käydessäni bongasin tutulta suolta tupasvilloja. Sainkin kerätä tupasvilloja ihan rauhassa, sillä ihme ja kumma, yhtään hyttystä ei häirinnyt minua. Nuo tupasvillojen valkoiset ja pumpulinpehmeät  höytyvät ovat yksinkertaisen kauniita. Tällä viikolla on enemmänkin ollut mielessä kaikki pehmeä ja lämpöinen, niinkuin villasukat ja torkkupeitot, sillä täällä on ollut järkyttävän kylmää.  Ainahan se taitaa olla kesäkuussa kylmää, jos tarkemmin muistelee... Jotenkin tuo lämmin toukokuu sekoitti pään ja sitä kuvitteli, että kesäkuussakin tarkenee vähemmällä vaatetuksella. Jotain posiitivista tässä kylmässä säässä on ollut: sain nimittäin pestyä melkein kaikki ikkunat yhtä lukuunottamatta. Se on todella hyvä suoritus, sillä ikkunanpesu ei kuulu lempipuuhiini. Ja muutenkin eilinen lauantai meni jossain kummassa siivoushurmoksessa ;) Joten nyt odotellaan niitä lämpimiä kesäpäiviä, jotta elon voi siirtää ulos hyvällä omallatunnolla. Tänään a

Anopinhampaita ja musta palmuvehka

Viikolla sain työkaverilta anopinhampaan pistokkaita vai mikä se nyt oikea nimitys onkaan... Mutta anyway, luulin että saan pikkuisia kasvin alkuja.... Mutta sainkin aivan mahtavan ison anopinhampaan. En vielä tiedä, että jaanko tuon useampaan purkkiin vai annanko olla tuollaisena isona. Tässä sitten meikäläisen rakkaudella vaalima, useamman vuoden kasvatettu anopinhammas. Täytyy myöntää, että on hieman kasveissa eroja tai sitten en edellenkään ole mikään viherpeukalo. Tämä yksilö on ihmeenkaupalla sinnitellyt hengissä useamman vuoden. Ehkä syy on siinä, että kesät tämä viettää ulkona terassilla ja siirtyy vasta syksyisin sisäruokintaan. Pari uutta kasvia on tullut myös ostettua.  Musta palmuvehka, en ole ennen kuullutkaan moisesta kasvista. Tämä oli niin eksoottisen näköinen, että eihän sitä voinut kauppaan jättää...  Innolla odotan, että pysyykö noin mustana ja onko uudet lehdet mustia vai vihreitä. Sikäli mikäli tämä on vielä hengissä parin kuukaud

Peikonlehti tuli taloon

Lähimarketti on yllättänyt kukkavalikoimallaan. Yhtenä sunnuntaina kun menin pikaisesti hakemaan seuraavan päivän eväitä töihin, silmiini osui eräs viherkasvi. Tarkemmin tutkailtuani kasvia, se osoittautui peikonlehdeksi. Joten kaappasin sen äkkiä ostoskoriin, kun oli ainokainen ;) Toivottavasti se viihtyy hoidossani. Se on ainakin todistettu, että kummituspuu, ilmakasvit sekä  huonekuusi eivät tykkää hoidostani. Googlettelin hoito-ohjeita, sillä peikonlehti on minulle ihan uusi tuttavuus. Tälläisiä ohjeita löysin: - Puolivarjoisa paikka, aurinko viottaa lehtiä. - Säännöllinen kastelu, multa ei saa kuivahtaa rutikuivaksi. - Pitää sumuttamisesta. - Lehtiä on hyvä pyyhkiä, jotta peikonlehti saa hengittää. - Viihtyy pienessä ruukussa. - Kasvattaa ilmajuuria, jotka voi ohjata kasvamaan multaan. Niitä ei kannata poistaa. - Koska juuret ovat hauraat, peikonlehteä ei kannata istuttaa turhaan uudelleen.  Pintamullan vaihtaminen riittää.