Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2016.

My personal trainer

" Personal Trainerini" oli sitä mieltä, että nyt tarvitaan kunnon metsälenkkiä joulun jäljiltä. Vai liekö kuullut tämän uutisen  jo 20 minuutin oleskelu metsässä laskee verenpainetta . Itse olen kyllä huomannut,  että metsälenkkeillä pääkoppa tyhjentyy  ja kiireisen työpäivän jälkeen työasiatkin saa pois mielestä. Jos menee useampi päivä, ettei pääse metsään lenkille, niin tulee ns. vieroitusoireita. Talvella metsälenkit ovat haastavampia, mutta tällä hetkellä lunta on vielä sopivasti. Toisaalta minua ei tarvinnut kamalasti houkutella ;) Taka-ajatuksena otin kameran mukaan, sillä halusin kuvata noita lumisia kauniita maisemia. Itse Personal Trainer kiipeili ja juoksenteli ympäriinsä ;) Onneksi joku oli tehnyt jonkulaista polun tynkää,  että oli hiukan helpompi edetä. Tosin siitä huolimatta reidet meni ihan hapoille tunnin tarpomisen jälkeen. Nyt on sitten stressitön olotila ja hyvä mieli, ainakin vähän a

Jäisiä leipomuksia

Meillä vanhat kakkuvuuat ovat päässeet viime päivinä töihin kovien pakkasten ansiosta  niinkuin varmaan monella muullakin. Tulppaanit alkoivat tulla tiensä päähän, joten pakko oli kokeilla jäädyttää niitä kakkuvuokiin. Tälläisiä niistä tuli. Ihan kivoja talvikoristeita :) Tämän jäädytin piparimuotin avulla. Tekisi mieli kokeilla saippukuplien puhaltamista pakkasella ja niiden kuvaamista. Nyt taitaa olla siihen hommaan liian lauha keli, pitäisi vissiin olla ainakin -15. Välineet voisi tuohon juttuun hommata valmiiksi pakkaspäivälle. Saattaahan naapurit katsoa vähän kieroon touhujani kun puhaltelen pakkasella saippuakuplia  ja könyän samalla kameran kanssa ;) No, onpa heillekin jotain ihmeteltävää... Oletteko muuten kokeilleet tuota kuplatouhua? Ja loppuun assarin päivänasu  kun pakkanen oli ennätyskorkealla -31,9 astetta. On varmaan ollut tylsiä päiviä kun ei olla päästy kunnon lenkille, joten poseeraminen oli tällä kertaa h

Ystäväkirja

Sain haasteen Tiannalta  Villa Sievähelmestä  Ystäväkirjahaasteen. Kiitos haasteesta :) 1. Pituutesi ilman korkkareita? Siis huikeat 162 senttiä. 2. Lempinimesi ja mistä se on peräisin? Ellen on toinen nimeni ja normielämässä sitä ei käytetä vaan minua puhutellaan ekan nimen lempinimellä. Etunimeni on ehkä hiukan hankala tapaus ;) Tiedän että olen ärsyttävä, kun en paljasta oikeaa nimeäni...Mutta ehkä joskus ;) 3. Minkä ruuan valitset lauantai-illalle jos ei tarvitse miettiä kaloreita? Minä en muutenkaan oikeastaan mieti kaloreita vaikka pitäisi. Meillä mies on se joka enemmän miettii ruuan tervellisyyttä. Itse olen niin huono syömään vihanneksia ja hedelmiä, että ihan hävettää... Viikolla meillä syödään kotiruokaa ja yritän suunnitella ruuat muutamaksi päiväksi eteenpäin. Joku hyvä pihvi, hyvät lisukkeet siihen ja lasillinen punaviiniä. Jälkkärit jää syömättä yksinkertaisesti siitä syystä, että en jaksa. 4. TOP4 asiaa joita arvostat ystävyydessä? Luotetta

Kylmä startti ja päivän asu

Jopas on ollut kylmä alku tälle vuodelle. "Parhaana" pakkaspäivänä mittari näytti -30 astetta. Siinä oli jo melko haasteellinen päivä vaatetuksen,  koiran ulkoiluttamisen sekä autoilun suhteen.  Taisi tulla pientä osviittaa siitä,  millaista olisi asua Siperiassa. Positiivista on ollut se, että saisi kauniita pakkaskuvia jos vaan pystyisi kuvaamaan. Tämän maiseman sain ikuistettua kauppareissulla. Ei siinä paljon säätöjä tarvinnut tehdä,  äkkiä pari räpsyä ja sitten takaisin autoon lämmittelemään. Ja sitten päivän asua ;) Tässä assari esittelee pakkasmuotia. Tämän hatun kun pistää päähän, niin ei palele ;) Assari itsehän luottaa luomuna kulkemiseen pakkasillakin. Miten häpeällistä olisi kulkea pomppa päällä... Siksipä se ei edes suostu pitämään tossuja, vaan nostelee tassuja ja kiihdyttää tahtia ;) Niinpä pakkaspäivien ulkonakäynnit ovat olleet vain pikaisia pyrähdyksiä. Paitsi voihan sitä pallon perässä juoksennella vaikka kuink

Uusi vuosi

Vuosikin on taas vaihtunut ja ihmetellä saa, mihin se oikein hujahti... Uudenvuodenlupauksia en tehnyt nytkään. Vaikka muuten luonteeltani olen luotettava ja varmasti teen sen minkä lupaan, niin jotenkin nuo uudenvuoden lupaukset jäävät ajatustasolle  ja loppuvuodesta huomaan etten edes muista mitä tuli luvattua... Vuosi vaihtui todella rauhallisissa merkeissä. Olin nimittäin edellisenä päivänä saanut jonkun vatsataudin. Onneksi tauti alkoi hellittää aatto-iltana ja miten ihana olikaan syödä :) Pienet ne on ilot tässä iässä! Olisi kyllä nuoruudessa koko vuosi ollut pilalla mokoman taudin takia ;) Ennen joulua sain ystävältä näin ihanan kukkakimpun. Olenpa ollut kiltti :) Tosin joku voi olla erimieltä asiasta,  varsinkin jos asuu kanssani  samassa taloudessa ;) Mieheltä sain tuon Pentikin maljakon. "Pienen pientä" vinkkiä kyllä annoin, mutta tulipa ainakin mieleinen. Tuosta ostotapahtumasta saisi melkoisen tarinan aikaan. Voi