Milli`s Little Home

Jostakusta viikonloppuni voi kuulostaa todella tylsältä. Nykyään kuitenkin nautin kaikista eniten näistä tavallisista ja ehkäpä jopa tylsistäkin viikonlopuista. Tiedossa vain peruskotihommia: pyykkäystä, imurointia sekä paikkojen järjestelyä. Välillä blogien lukemista ja kameraan tarttumista. Kohokohtana viikonlopussa voi olla pitkä kävelylenkki ystävän kanssa, hyvä ruoka tai se, kun saunan jälkeen pääsee nukkumaan puhtaisiin lakanoihin. Todella arkisia asioita, mutta silti niin luksusta, omalla tavallaan. Harmi, että ilma on niin kylmä, ettei pääse hiihtämään. Juu-u, kuulitte ihan oikein että minua harmittaa...Ihmistä, joka on suorastaan inhonnut hiihtämistä. Viime sunnuntaina kävin testaamassa ostamiani suksia ja todellakin tykästyin tuohon lajiin. Alkuviikosta löytyi sitten sellaisia lihaksia, joita en edes tiennyt olevan olemassakaan.... Aurinkokin näyttäytyi hivenen ja olihan se ihana näky pitkästä aikaa. Muutenkin päivät ovat tuntuneet paljon valoisimmilta ...

Pyhäinpäivä oli ja meni kuin mikä tahansa vapaa viikonloppu. Kaupat kun ovat nykyään aina auki, niin juhlapyhätkään ei erotu enää  oikeastaan mitenkään tavallisesta viikonlopusta. Tietysti kynttilöitä tuli polteltua ja tämän vuoden Blossaakin maisteltiin. Ystävän kanssa käytiin näin upeissa maisemissa lenkillä. Oli aivan mahtava ilma, kirpakka pikkupakkanen. Luontoäiti ei ihan itse ole tehnyt näitä kauniita lumisia näkymiä, vaan meilläpäin kun on nuo laskettelurinteet, niin niihin tykitetään lunta ja lähistö saa kaupanpäälle lumiset maisemat ;) Täytyypä sanoa, että pumpulilumessa tarpominen oli upea kokemus. Ja tälläiselle rapakuntoiselle todella tehokas treeni. Onneksi älysin ottaa kamerankin mukaan, niin sain ikuistettua nämä kauniit lumiset puut. Tosin lopussa ei enää jaksanut kaivaa edes kameraa esille joka puu takia :D Ihanaa uutta viikkoa!

Näin vanhemmiten sitä tajuaa, että miten onnellinen sitä on, Kun asuu melkein maalla. Kauniit maisemat, metsä, lenkkipolut ja vesistöt ihan kotinurkilla. Ei mene kuin 10 minuuttia ja pääsee metsään rauhoittumaan. Silti kaikki tarvittavat palvelut ihan lähellä. Nuorena huimana tyttönä ajattelin, että kaupunkiin on päästävä ja tänne tuppukylään en kyllä jää. Jokunen vuosi läheisessä pikkukaupungissa ja työkuviot toi takaisin näihin maisemiin. Täytyy myöntää, että silloin en ollut yhtään innostunut ajatuksesta. Suorastaan tuntui kauhealta muuttaa tänne maalle... Ei ollut kauppoja kulman takana, laskutkin piti käydä maksamassa muutaman kilometrin päässä maksuautomaatilla. Suorastaan järkkyä, kun oli tottunut että kaikki oli niin lähellä. Mutta nyt tämäkin pitäjä on saanut 2 markettia, 2 pankkiautomaattia, apteekin ja kirppiskin löytyy. Ihan maalle en taida haluta, muttei ajatus kaupunkiinkaan muuttamisesta houkuta. Tälläinen välimalli on hyvä...

" Personal Trainerini" oli sitä mieltä, että nyt tarvitaan kunnon metsälenkkiä joulun jäljiltä. Vai liekö kuullut tämän uutisen  jo 20 minuutin oleskelu metsässä laskee verenpainetta . Itse olen kyllä huomannut,  että metsälenkkeillä pääkoppa tyhjentyy  ja kiireisen työpäivän jälkeen työasiatkin saa pois mielestä. Jos menee useampi päivä, ettei pääse metsään lenkille, niin tulee ns. vieroitusoireita. Talvella metsälenkit ovat haastavampia, mutta tällä hetkellä lunta on vielä sopivasti. Toisaalta minua ei tarvinnut kamalasti houkutella ;) Taka-ajatuksena otin kameran mukaan, sillä halusin kuvata noita lumisia kauniita maisemia. Itse Personal Trainer kiipeili ja juoksenteli ympäriinsä ;) Onneksi joku oli tehnyt jonkulaista polun tynkää,  että oli hiukan helpompi edetä. Tosin siitä huolimatta reidet meni ihan hapoille tunnin tarpomisen jälkeen. Nyt on sitten stressitön olotila ja hyvä mieli, ainaki...

Ajattelin tehdä liikunta-aiheisen postauksen. Näin alkuvuodesta kun on pinnalla erilaiset dieetit, laihdutus ja treenaminen. Itse olen aina ollut hoikka, joten minun ei ole tarvinnut laihduttaa. Mutta kunto ei ole ollut mistään parhaimmasta päästä ja kivahan se olisi kiinteytyä ja tehdä näille hölskyville ulokkeille jotain! Eli toisin sanottuna olen laihaläski. Olen aina inhonnut liikuntaa, kunnes kolmikymppisenä erehdyin menemään bodypump-tunnille. Näin lehdessä ilmoituksen, että kyseiset tunnit olivat saapuneet tänne korpeenkin ja houkuttelin ystäväni mukaan. Jotenkin se oli semmoista liikuntaa, että tykkäsin siitä ensikerrasta lähtien. Täytyy myöntää, että oli hiukan ennakkoluuloja tuntia kohtaan. Kuvittelin, että siellä on lihaskimppuja treenaamassa isoilla painoilla hienoissa treenivaatteissaan ja ne tietysti katsovat kieroon meikäläisen pulkannaruja. Mutta siellähän oli ihan tavallisia ja tosi mukavia tyyppejä :) Reilut 5 vuotta kävin todella säännöl...

Tänään päivän värinä on vihreä . Monia vuosia sitten, se oli lempivärini.  Niinpä on saatu paljon lahjaksi vihreitä kuppeja ja kippoja. Kuitenkin löytyi yllättävän vähän vihreitä juttuja, vaikka joskus tuo väri oli niiiin ihana ;) Mutta aikansa kutakin, nyt riittää pieni ripaus vihertävää. Aino-sarjan astioita Häälahjaksi saatu kannu  Muratinoksa Silkkikasvi kaapin päällä Haasteen laitan Annelle  Villa Emmaan . Siis viisi päivää, viisi omavalintaista väriä :) Nyt aion ruveta testaamaan selätintä, jonka ostin äidilleni. Sovittiin, että minäkin saan kokeilla tuota ihmevekotinta :) Kivaa alkavaa viikkoa!

Vai pitäisikö sanoa paremminkin, että talvisia tunnelmia... Ainakin keskiviikkona tuntui siltä, kun katsoi pihalle... mutta onneksi nyt ollaan  oikeasti syksyisissä tunnelmissa :) Jos edellisessä postauksessa oli jumituksia, niin nyt täällä on päästy kunnolla vauhtiin syksyisemmässä sisustuksessa. Lampaantalja rahin päälle ja  polyrottinkinen tuoli terassilta talvisäilytykseen olohuoneen nurkkaan. Toinen tuoli siirtyi makkariin. Olette varmaankin katsoneet Vain elämää-ohjelmaa. Siellä ruokailutilassa,  onkohan se lato,  on todella kiva sisustus ja sieltä on kiva bongailla sisustusideoita. Yhdellä seinällä oli kiva kollaasi vanhoista ikkunoista. ( on päivän tähden takana ).  Näyttää todellakin siltä, että ne olisi vain jääneet siihen. Siihen seinään olen todellakin ihastunut <3 Heti aloin miettimään voisko meille tehdä sellaista. No tällainen siitä sitten tuli. Köyhän naisen kollaasiseinä, kun on vain yhdet i...