Milli`s Little Home

Tänä talvena olen tehnyt ennätyksen viherkasvien tappajana. Vain kolme kasvia on voimissaan sekä pari yksilöä elämän ja kuoleman rajamailla. Jotenkin olen onnistunut tappamaan nekin easy care-kasvit, vaikka niidenhän piti olla todella helppohoitoisia. Silmäteräni nro 1. anopinkieli Se onkin kasvanut kohisten ja toivotaan, että lisääntyvä valo pitää sen hengissä. Silmäteräni nro 2. korallikaktus. Tämäkin kasvoi todella paljon  kesäisellä terassilla.   Silmäteräni nro 3. anopinhammas. Se suurempi versio tästä alkoi kellastumaan ja tiputtamaan lehtiä. Se oli niin surkean näköinen, ettei siinä ollut edes mitään pelastettavaa. Tämän vuoden ekat tulppaanitkin on ostettu. Ja värihän on tuttu ja turvallinen ;) Pitkästä aikaa kolmen päivän vapaa. Tarkoitus oli käydä tänään hiihtämässä, mutta pakkasta on ollut parikymmentä astetta, joten  olen käynyt kävelylenkillä assarin kanssa ja sukset saavat odottaa parempia hiihtokelejä. Toisaalta pikkusiivoil...

Jostakusta viikonloppuni voi kuulostaa todella tylsältä. Nykyään kuitenkin nautin kaikista eniten näistä tavallisista ja ehkäpä jopa tylsistäkin viikonlopuista. Tiedossa vain peruskotihommia: pyykkäystä, imurointia sekä paikkojen järjestelyä. Välillä blogien lukemista ja kameraan tarttumista. Kohokohtana viikonlopussa voi olla pitkä kävelylenkki ystävän kanssa, hyvä ruoka tai se, kun saunan jälkeen pääsee nukkumaan puhtaisiin lakanoihin. Todella arkisia asioita, mutta silti niin luksusta, omalla tavallaan. Harmi, että ilma on niin kylmä, ettei pääse hiihtämään. Juu-u, kuulitte ihan oikein että minua harmittaa...Ihmistä, joka on suorastaan inhonnut hiihtämistä. Viime sunnuntaina kävin testaamassa ostamiani suksia ja todellakin tykästyin tuohon lajiin. Alkuviikosta löytyi sitten sellaisia lihaksia, joita en edes tiennyt olevan olemassakaan.... Aurinkokin näyttäytyi hivenen ja olihan se ihana näky pitkästä aikaa. Muutenkin päivät ovat tuntuneet paljon valoisimmilta ...

Taas kerran amaryllis yllätti minut isoilla ja upeilla kukillaan, joita tuohon varteen tuli 4 kappaletta. Minulla ja amarylliksellä on kylläkin aika tuore suhde, sillä tämä on vasta toinen kerta, kun hankin sen joulukotiin. Muistelin, että ensimmäinen kerta oli viime jouluna, mutta se olikin toissa jouluna.   Kamalaa, miten nopeasti tuo aika kuluu. Vaikka kukat varmasti painaa, niin kummasti kukkavarsi on pysynyt pystyssä. Onneksi kukkavarren voi laittaa maljakkoon, jos se kaatuu.  Tässä amaryllis on vasta aloittanut kukintaansa. Tänä jouluna olin aika maltillinen kukkien suhteen. Joskus vähemmän on enemmän. Niinkuin koristeidenkin suhteen. Tänä jouluna meidän koristelut oli aika minimaaliset oman mittapuuni mukaan. Siksipä meillä on vielä täysi joulu päällä, kun en ole kyllästynyt noihin  vähäisiin koristuksiin. Joulukukkina meillä oli tämä amaryllis ja kukkakaupasta hankittu  kukkakimppu.  Hyasintin olisin halunnut, sillä mie...

Joulusiivoukset tehty, joten tämä kaunis kukkakimppu on hyvinkin ansaittu. Tosin kävin hakemassa kukkaset jo ennen siivousta, mutta ei kai se ole niin nöpönuukaa. Tällä kertaa halusin valkoista, jotain huurteista sekä hiukan vihreää. Iskin silmäni heti noihin piikkipalloihin sekä valkoisiin krysanteemeihin. Kukkakauppias osasi lukea ajatukseni täysin ja aikaansaannos on suorastaan upea.  Kimppu sopi täydellisesti Pentikin Kaiku-maljakkoon. Yritin tässä ottaa assarista kivaa jouluista kuvaa, mutta sillä taisi olla huono päivä, sillä tuo poseeraminen oli niiiiin pakkopullaa...Mutta eikös niillä huippumalleillakin ole huonoja päivä ja ei vaan yksinkertaisesti jaksa ;) Nyt on kyllä alkanut jouluttamaan ihan kunnolla. Töissä on syöty suklaata harva se päivä ja parit joululahjatkin on sieltä saatu. Joululauluja on kuunneltu urakalla ja jouluruokaakin on maisteltu. Tänään alkoi pitkä vapaa, jota voi oikeastaan kutsua joululomaksi, sillä menen töih...

Kukkakaupassa käydessä, melkein joka kerta sorrun ostamaan eukalyptuksen oksan. En tiedä, mikä minua tuossa oksassa miellyttää, kaipa se on tuo lehtien väri ja ehkä karukin ulkomuoto. Kesällä Kärkkäisellä käydessä törmäsin tällaiseen silkkiseen eukalyptuksen oksaan. Näytti niin aidolta, että päätin sujauttaa sen ostoskoriin.  Sopii muuten täydellisesti tuohon Annon maljakkoon. Tässä kuvaa palmuvehkasta, joka on päässyt betoniseen suojaruukkuun. Betoni on tällä hetkellä materiaali joka miellyttää, kunhan sitä ei ole liikaa ja ympärillä on asioita jotka pehmentävät sen kolkkoa ulkomuotoa. Minusta on kiva keksiä uusia käyttötarkoituksia esineille, joten kakkuvati on päässyt kukkatelineeksi. Tässä vielä kuvaa kultaköynnöksestä, joka innostunut kasvamaan niin paljon, että oksat koskettaa lattiaa. Täällä on aivan upea aurinkoinen syyssunnuntai :) Huomaan heti, että saan auringosta virtaa.  Saa nähdä miten tämä kellojen siirto vaikuttaa minuun....

On ollut ilo ja kunnia olla mukana Tainan  Kukkailottelussa. Mutta niinhän sitä sanotaan, että kaikki hyvä loppuu aikanaan ja nyt kukkailottelu on tullut tiensä päähän.  Itse olen saanut tästä kukkailottelusta inspiraatiota vaikka kuinka ja intoa myös kukkien kuvaamiseen sekä postausten tekemiseen. Mutta vaikka kukkailottelu loppuu, niin kukkia silti nähdään täällä blogissa.  Kaikkihan eivät ymmärrä miksi kukkapuskaa täytyy kuvata joka kulmalta ja vielä postata siitä, niin itse ainakin nautin toisten bloggaajien kukkakuvista sekä on kiva saada ideoita kukka-asetelmiin ja kimppuihin.  Nämä ruiskaunokit poimin äidin kukkapenkistä. Ja huomaan tällä hetkellä  tykkääväni tummista sävyistä myös kukissa. Kiitos Taina Kukkailottelusta<3 Ihanaa, että keksit tälläisen piristyksen bloggaukseen ja jaksoit ylläpitää sitä näin kauan!

Kesä alkaa olla virallisesti ohi ja niinpä sisustustouhut sisällä ovat taas alkaneet kiinnostamaan. Tänä syksynä olen heikkona tummiin, murrettuihin väreihin. Kultaa pitää myös olla ripaus, ja myös ruskean sävyt miellyttävät silmääni. Siis juuri kun ruskea oli inhokkilistallani sisustusväreissä... No koskaan ei pidä sanoa "ei koskaan", olipa asia mikä tahansa. Sen olen oppinut tässä elämän varrella ja ennenkaikkea sisustuksen saralla. Lauantaina käväisimme Ylivieskan Kärkkäisellä ja siellä tuo sisustusosasto on aivan upea. Viihtyisin siellä varmasti koko päivän, mikäli olisin yksin. Mutta onneksi tiedetään, että olen heikkona kyseiseen osastoon, niin sain viettää ihan itsekseni tuolla tovin hipistelemässä kaikkea kivaa.  Keittiönpöydälle löysin kaitaliinan, joka on juuri oikean värinen. Nykyään meillä on harvemmin mitään liinaa pöydällä, mutta nyt tuntui siltä, että pöytä on kolkko ilman kaitaliinaa.  Pari muutakin juttua löysin, mutta postaan niistä eriks...

Miten meni niinkuin omasta mielestä?  Sanoisin että suorastaan loistavasti:) Harvemmin voin hehkuttaa onnistumisiani viherkasvien kanssa, sillä minulla on ne harvat ja valitut kasvit joita osaan ehkä hoitaa. Kastelin näitä koko kesän sillä vaaleanpunaisella lannoitteella, ja eivät ainakaan suuttuneet siitä, vaikka se taisi olla nimeltään kesäkukkalannoite. Täältä  voit käydä katsomassa millaisia nämä viherkasvit olivat toukuussa, jolloin siirsin ne niin sanotusti ulkoruokintaan.  Osan kasveista siirrän ilmojen viilentyessä takaisin sisälle. Mutta kasvit, joiden kanssa meillä ei ole sisällä yhteistä säveltä  (kuten muratti, saniainen ja lankaköynnös), saavat sinnitellä terassilla pakkasiin asti. Kuten kuvasta näkyy, kynttiläkausi on virallisesti avattu.  Vaikka tällä hetkellä kynttilävarastoni on minimissään, niin sentään jotain poltettavaa löytyi. Täytyykin käydä kynttiläkaupoilla, että päästään kunnolla syystunnelmaan. ...