Milli`s Little Home

Nämä kukkaset on poimittu omasta pihasta. Vaikka meillä onkin pieni rivitalon piha eikä meiltä löydy kuin vuorenkilpiä ja juhannusruusu, niin naapurin puolelta tulee joka vuosi iloksemme  muutama kullero. Olen myös äärimmäisen laiska kitkemään rikkaruohoja, niin sattumoisin pihastamme löytyy jokunen luonnonkukkakin ja pari rikkakasviakin :D Rikkaruohot saavat siis rehottaa pihassamme siihen asti, kunnes ne todella alkavat ärsyttämään ja silloin ne saavat kyytiä. Tämä tapahtuu ehkä pari, kolme kertaa kesässä ;) Nytkin pitäisi leikata pois  nuo vuorenkilven kuivuneet kukat... Ehkä juuri tämän takia tykkään laittaa kesäkukkia ruukkuihin, enkä ole yhtään innostunut perennojen kasvattamisesta. Tosin joka kevät suunnittelen jotain perennapenkkiä, mutta yleensä ne jäävät suunnitteluasteelle. Juhannus meni taas nopeasti ohi ja nyt sitten vielä pakerretaan kolme viikkoa töissä ennen lomaa. No, onneksi myös juhannuksen jälkeiset viikot tuppa

Jos luulitte, että täällä on puraissut leivontakärpänen, niin metsään meni. Tosin käytin vanhaa kakkuvuokaa, mutta hiukan eri tavalla. Täällä on kyllä kyselty raparperipiirakan perään, mutta toistaiseksi se on jäänyt suunnitteluasteelle ;) Ehkäpä lomalla sitten... Vuokaan laitoin norjanagervoa, pari pihlajanoksaa, mustia petunioita ja olisiko tuo koiranputkea... Jos jouluun kuuluu hyasintit ja pääsiäiseen narsissit, niin juhannukseen kuuluu ehdottomasti luonnonkukat, maitopänikässä tottakai! Keräsin myös pari koivunoksaa lähikoivusta. Ajattelin viedä ne juhannussaunaan. En tykkää saunavastoista, kun sotkevat koko saunan. Mutta näin saa koivuntuoksua saunaan :) Kyllä aamulla piti hieraista silmiä, kun lämpömittari näytti peräti  +6 astetta. Eipä auttanut kun kaivaa pitkät kalsarit kaapista aamulenkille, lippis vaihtui pipoon ja villasormikkaat käteen. Tuolla varustuksella pärjäsi hyvin kun käveli ripeästi.

Viime vuonna löysin lenkillä paikan, jossa kielot kukkivat. Nyt sitten olen odottanut kuin kuuta nousevaa,  että milloin ne puhkeavat kukkaan. Pari päivää sitten odotus palkittiin ja eikun kieloja keräämään ;) Uskomatonta, miten niin pienestä kukasta voi lähteä niin huumaava tuoksu. Suurimmasta osasta otin lehdet pois, jotta pienet kukkaset pääsevät esille. Tosin kielon lehdetkin ovat kauniin vihreitä ja melkein harmitti ottaa ne pois.  Kielot laitoin vanhaan Ilves-purkkiin. Joo, ja purkki kieloineen päivineen piti viedä terassin pöydälle, sillä minun pää ei kestä moista tuoksua. Tosin pari kukkaoksaa jätin keittiön pöydälle, koska siinä ne ei tuoksu niin vahvasti, kun keittiön ikkuna on auki. Tämän viikon Mansikkatilan mailla-blogin   Kukkailottelua mennään näin huumaavissa tunnelmissa ;) Voitteko muuten olla samassa tilassa kielojen kanssa vai pitääkö ne heivata ulos niinkuin meillä? Aurinkoista viikonloppua!

Tämän kevään päähänpinttymänä on ollut, että terassille pitäisi saada paljon viherkasveja. Viherkasveillahan saa helposti kodikkuutta ja kivaa vehreyttä terassille.  Ja taitavat viihtyäkin siellä paremmin kuin sisätiloissa. Ainakin minulla tuo muratti ja lankakäynnös suorastaan rehottavat ulkosalla, kun taas sisällä ne kuolevat heti. Joten muutama kukka sisältä joutui kesälaitumille ;) Tosin ostin pari uuttakin yksilöä... Minua muuten ärsyttää, kun tuo musta harjanvarsi näkyy tuolta nurkasta. Samoin tuo musta lepotuoli... Mutta tässä on pakko mennä käytännöllisyyden ehdoilla: harja ja lepotuoli on helppo ottaa käyttöön. Jos niitä säilytettäisiin varastossa, eipä olisi varmaan montaa kertaa, kun niitä käytettäisiin. Laitoin ruohosipulin amppeliin, saa nähdä miten tässä käy. Tuosta olisi ainakin helppo napsaista ruuanlaittoon.  Uusi tuttavuus on tämä helmivillakko, vai oliko se hernevillakko... Nämä rottinkiset kukk

Idea käyttää pieniä raparperin lehtiä kukka-asetelmassa syntyi, kuin meidän pihalla ei todellakaan muu kasva kuin raparperi. Johtuen kylmästä keväästä. Eilenkin satoi vielä räntää :( Joten ei ole mitään luonnonkukkasia mitä käyttää. Helatorstaina laitoin terassin pöydälle tarjottimen, jonka päälle laitoin pienet raparperin lehdet ja niiden seuraksi parit neilikat. Todella kestävä asetelma:  oli viikon päivät tuossa terassin pöydällä ja yöllä oltiin pakkasen puolella, niin nämä olivat edelleen elämänsä kunnossa ;) Tuo tarjotin on hiukan liian kiiltävä ja krumeluuri makuuni, mutta jospa se tuossa terassin pöydällä vähän patinoituisi. Pari ideaakin on tuota tarjotinta varten, mutta saa nähdä toteutuuko niistä kumpikaan... Tarjotin oli menossa kierrätykseen, tai itseasiassa niitä on kaksi. Jostain kumman syystä minulta aina kysytään, että haluanko lisää kaapin täytettä ;) Minä kun kuulemma keksin aina jotain noista "romu