Milli`s Little Home

Näin lomalla kun on kerrankin sitä aikaa, niin ajattelin kokeilla jotain uutta minkä voisi ottaa käyttöön ihan normaaliarkenakin. En ole koskaan tehnyt täytettyjä paprikoita, vaikka monesti olen aikonut. Näiden täytettyjen paprikoiden ohjeen löysin  täältä .  Eli näihin tarvitaan: 4 paprikaa 400g jauhelihaa paseerattua tomaattia 1 punasipuli 1 prk Creme Bonjour Cuisine fetajuustoa  esim. Apetina feta snack juustoraastetta Itse laitoin vielä jauhelihan sekaan pizzamaustetta ja keitin myös riisiä. Ja sitten uuniin: 200C ja 40 min. Kirjoitin tämän ohjeen tänne blogiin siksi,  että se olisi edes jossain tallessa. Minulla kun on niin hatara pää, etten seuraavalla kerralla varmasti muista mistä ohjeen löysin. Täytetyt paprikat oli kyllä hyviä, mutta niiden valmistamiseen meni aikaa. Eli tämä taitaa olla vapaapäivien ruokaa. Tosin voihan sitä jauhelihat ruskistaa ja riisit keittää jo edellisenä päivänä. Oletteko mu

Lähimarketti on yllättänyt kukkavalikoimallaan. Yhtenä sunnuntaina kun menin pikaisesti hakemaan seuraavan päivän eväitä töihin, silmiini osui eräs viherkasvi. Tarkemmin tutkailtuani kasvia, se osoittautui peikonlehdeksi. Joten kaappasin sen äkkiä ostoskoriin, kun oli ainokainen ;) Toivottavasti se viihtyy hoidossani. Se on ainakin todistettu, että kummituspuu, ilmakasvit sekä  huonekuusi eivät tykkää hoidostani. Googlettelin hoito-ohjeita, sillä peikonlehti on minulle ihan uusi tuttavuus. Tälläisiä ohjeita löysin: - Puolivarjoisa paikka, aurinko viottaa lehtiä. - Säännöllinen kastelu, multa ei saa kuivahtaa rutikuivaksi. - Pitää sumuttamisesta. - Lehtiä on hyvä pyyhkiä, jotta peikonlehti saa hengittää. - Viihtyy pienessä ruukussa. - Kasvattaa ilmajuuria, jotka voi ohjata kasvamaan multaan. Niitä ei kannata poistaa. - Koska juuret ovat hauraat, peikonlehteä ei kannata istuttaa turhaan uudelleen.  Pintamullan vaihtaminen riittää.

En tiedä, voiko reilusti neljänkympin rajapyykin ylittäneestä naisihmisestä sanoa farkkutyttö. Mutta tuo otsikko kuullosti vaan niin hyvältä, joten antaa mennä :D Ja toisaalta vaikka ulkokuori ei näytäkään enää niin tytöltä, silti minussa edelleen asuu sisäinen farkkutyttö. Farkut ovat aina teinivuosilta asti  kuuluneet lempivaatteisiini ja kuuluvat yhä. Joten mikäs sen sopivampaa kuin hyötykäyttää vielä nämä farkut. Tummansininen farkku on suosikkini. Ja sinistähän pidetään tämän kevään muotivärinä sisustuksessa. Tämä idea sai alkunsa kun olin heittämässä vanhoja farkkujani pois. Strech-farkut olivat mennettäneet kimmoisuutensa,  joten ne hädin tuskin pysyivät jalassa. Tuli sitten mieleen, että otan farkkujen lahkeet talteen ja kokeilen niitä maljakon ympärille. Vähän niinkuin Eva Solo-kaatimissa ;) Sitten sain vielä idean laittaa kirppikseltä löytämäni vyön lahkeen ympärille. Näillä kuvilla osallistun  Kukkala-blogin

Alkuviikosta bongasin  täältä  pääsiäsmunan, joka on tehty ilmapalloa apuna käyttäen vessapaperista, sokerista ja vedestä. No, pakkohan sitä oli heti kokeilla ;) Olenkin halunnut useana pääsiäisenä tehdä kipsimunia, mutta meidän lähiapteekeista en ole löytänyt kipsisidettä. Toki netistä saisi tilaamalla, mutta se on kohtuullisen arvokasta toimituskuluineen. Joten munat on jäänyt tekemättä... Niinpä melkein yöunet meni, kun illalla löysin tämän ohjeen ja heti olisi pitänyt päästä kokeilemaan. Teko oli helppoa, mutta kuivuminen oli tälläiselle malttamattomalle melkoinen koetinkivi :D Reilu vuorokausi meni, että muna oli kunnolla kuivunut. Varmaan pitää "munia" vielä toinenkin muna, suurempi, jotta isompi maljakko mahtuu sisään. Munan sisälle pääsi pikkuinen viherkasvi, mutta varmaan sinne pitää laittaa helmililjoja tai narsisseja pääsiäisen lähestyessä. Mukavaa perjantai-iltaa!

 Ruokaostoksilla bongasin ruukkutulppaaneita. Vaihtelu virkistää ja päätin kokeilla, mitä näistä tulee. Jotenkin tykkään siitä, että sipulikukissa sipulit saa olla reilusti näkyvillä. Niinpä otin tulppaanit pois ruukusta, ja ravistelin enimmät mullat pois juurista. Vähän narua ympärille ja tulppaanit asettuivat todella kivasti Partyliten kynttiläsomisteeseen. Tämä idea sai alkunsa  Kukkala-blogin  tulppaanitorstaista. (Näillä kuvilla osallistun Kukkala-blogin  #tulppaanitorstaihin  ) Ja värikin oli todella poikkeava makuuni, mutta tykkään todella paljon tuosta tummasta väristä. Aiemmin tekemästäni  kukka-asetelmasta  otin talteen pari kukkaa ja laitoin ne roikkumaan kirjoitusalustaan. Tämän idean taisin löytää Instasta. Krysanteemin valkoinen kukka pääsi jatkoajalle pulloon. Ja eukalyptuksen oksat maljakkoon ja juomalasiin. Eli kukka-asetelmasta oli iloa pitemmäksi aikaa kuin olin kuvitellut ;) Se

Nappasin tämän kivan haasteen Sarilta  My sweet home-blogista . Aiemmin ei tässä blogissa ole tainnutkaan näkyä tämän aihepiirin postausta, joten katsotaan miten suoriudun tästä haasteesta. 1. Varhaisin meikkimuistosi?  Olin alle kouluikäinen kun löysin huulipunan. Tosin en käyttänyt sitä huuliini, vaan liimasin sillä koivunlehtiä mummolan tapettiin ja mummo sai uudistuneet tapetit ;) No, kaikki ei niistä tykänneet... Aloin meikkamaan satunnaisesti, kun olin seiskaluokalla. Sähkönsinistä ripsiväriä ja sinistä kajalia. Silloin sininen oli todellakin in ;) 2. Mitä meikkejä löytyy käsilaukustasi? Huulirasva ja joskus huulipuna. Siis silloin kun en ole hävittänyt sitä. Minä en ymmärrä, miten onnistun aina hävittämään kaikki huulipunat... Olen todella ekspertti siinä;) 3. Lempituoksusi? Nykyään en voi käyttää mitään tuoksua, sillä saan todella herkästi migreenin. Nuorena oli ehdoton lemppari Salvador Dalin Laguna . Ensi-ihastus taisi olla pulloon ;) 

Laskiaissunnuntaita vietin paikallisen kukkakaupan järjestämällä kukka-asetelmakurssilla. Tavoitteena oli tehdä asetelma Mariskooliin tai muuhun vastaavaan astiaan. Kukkia valitessa olo oli kuin lapsella karkkikaupassa.  Värimaailma oli selvää pässinlihaa: valkoista, vaaleanpunaista ja vihreää. Muuten valinta olisi ollut suhteellisen helppoa, mutta en ollut varautunut siihen, että vaaleanpunaisia sävyjä on niin paljon. Pinkit ja vanhan roosan sävyiset neilikat veivät sydämeni. Halusin asetelmasta rennon rönsyilevän. Mutta huomasin laittavani parillisen määrän neilikoita ja asettelin ne kuitenkin symmetrisesti.  Asetelman kuljetus kotiin oli haastavaa ja jännittikin oliko kaikki paikoillaan. Olin ainakin onnistunut laittamaan oksat ja kukat paikoilleen hyvin, sillä mitään ei irronnut. Jee, hyvä minä ;) Kun sitten kotona tutkailin asetelmaa sadannen kerran, niin vielä olisi pitänyt laittaa tuota kukkaa lisää ja oksaa eri kohtaan...