Milli`s Little Home

Varmaankin liian monta vapaapäivää, sillä inspiraatio iski ja piti ruveta ideoimaan kattausta uudeksi vuodeksi.  Eipä silti, pitkä vapaa on ollut todellakin tervetullut ja kadoksissa ollut energia onkin löytynyt. Tämän avulla jaksaa taas kivasti arkea. Aika samoilla jutuilla mennään kuin jouluna. Kaitaliina on sama Pentikin Hiutale, mutta laitoin sen päälle tuollaisen kapeamman blingbling-liinan, jonka löysin viime talvena Jyskin alesta. Amaryllis saa koristaa pöytää, sillä se edelleen kukkii upeasti.  Joulun kukkakimpusta  otin tuon hopeisen heinän pikkumaljakkoon. Tietysti kynttilät ja valosarja kuuluvat kattaukseen. Kaivelin kaapista kristallilasit, joita tulee käytettyä todella harvoin. Saa nähdä, että pääsekö nämä lasit todella käyttöön tänä uutena vuotena. Tämä kattaus näyttää siltä, että ruokana täytyisi olla vähintään kunnon pihvit eikä tortilloja, niinkuin meillä on joka uusivuosi. En edes muista, miten tuo ...

Takana on ihanan kiireetön ja leppoisa joulu. Vaikka luulisi, että kun pitää joutua moneen paikkaan, niin sitä mentäisiin tuli hännän alla. Mutta ei. Onneksi meidän joulut ei yleensä noudata mitään tiukkaa aikataulua.  Jouluisin käydään myös useammalla hautausmaalla, joten keksimmekin, että kävimme jo aatonaatoniltana viemässä kynttilöitä haudoille. Hautausmaa oli jo silloin kauniin tunnelmallinen, joten tämä tapa voisi toimia myös seuraavina jouluina. Tässäpä muutamia kuvia meidän joulusta. Täällä vielä jatketaan lomailua, ehkä kuitenkin pitäisi yrittää päästä ruotuun herkkujen syönnin suhteen. Suklaa on alkanut tökkimään, mutta jotain tekee mieli koko ajan syödä... Yritän kammeta tästä itseni pienelle happihyppelylle assarin kanssa. Mikäli saan sen hereille... Nimittäin sillä näyttää olleen todella rankka joulu ;) Leppoisaa Tapaninpäivän iltaa<3

On ollut ilo ja kunnia olla mukana Tainan  Kukkailottelussa. Mutta niinhän sitä sanotaan, että kaikki hyvä loppuu aikanaan ja nyt kukkailottelu on tullut tiensä päähän.  Itse olen saanut tästä kukkailottelusta inspiraatiota vaikka kuinka ja intoa myös kukkien kuvaamiseen sekä postausten tekemiseen. Mutta vaikka kukkailottelu loppuu, niin kukkia silti nähdään täällä blogissa.  Kaikkihan eivät ymmärrä miksi kukkapuskaa täytyy kuvata joka kulmalta ja vielä postata siitä, niin itse ainakin nautin toisten bloggaajien kukkakuvista sekä on kiva saada ideoita kukka-asetelmiin ja kimppuihin.  Nämä ruiskaunokit poimin äidin kukkapenkistä. Ja huomaan tällä hetkellä  tykkääväni tummista sävyistä myös kukissa. Kiitos Taina Kukkailottelusta<3 Ihanaa, että keksit tälläisen piristyksen bloggaukseen ja jaksoit ylläpitää sitä näin kauan!

Kesä alkaa olla virallisesti ohi ja niinpä sisustustouhut sisällä ovat taas alkaneet kiinnostamaan. Tänä syksynä olen heikkona tummiin, murrettuihin väreihin. Kultaa pitää myös olla ripaus, ja myös ruskean sävyt miellyttävät silmääni. Siis juuri kun ruskea oli inhokkilistallani sisustusväreissä... No koskaan ei pidä sanoa "ei koskaan", olipa asia mikä tahansa. Sen olen oppinut tässä elämän varrella ja ennenkaikkea sisustuksen saralla. Lauantaina käväisimme Ylivieskan Kärkkäisellä ja siellä tuo sisustusosasto on aivan upea. Viihtyisin siellä varmasti koko päivän, mikäli olisin yksin. Mutta onneksi tiedetään, että olen heikkona kyseiseen osastoon, niin sain viettää ihan itsekseni tuolla tovin hipistelemässä kaikkea kivaa.  Keittiönpöydälle löysin kaitaliinan, joka on juuri oikean värinen. Nykyään meillä on harvemmin mitään liinaa pöydällä, mutta nyt tuntui siltä, että pöytä on kolkko ilman kaitaliinaa.  Pari muutakin juttua löysin, mutta postaan niistä eriks...

Eilen iski sellainen tunne, että nyt saatava  oikeaa kotipullaa. Niinpä sitten tänään kädet upotettiin pullataikinaan. Edellisestä kerrasta taitaa olla pitkäkin aika, sillä enpä meinannut lähikaupasta löytää koko kuivahiivaa... Muistan omasta lapsuudestani, että äitini leipoi joka lauantai pullaa ja olihan se juhlapäivä. Joka kerta ihmeteltiin veljeni kanssa, että miten se äiti osaa tehdä taikinan ilman ohjetta ja aina tulee niin hyvä pullia. Lauantaisin oli myös karkkipäivä, joten sokerihumala oli taattu. Tulikin mieleen, että sunnuntaisin oli ennen vanhaan kyläilypäivä. Silloin ei soiteltu, että sopiiko tulla kylään ja tai oletteko kotona. Silloin vaan mentiin ja jos ei oltu kotona, niin mentiin sitten seuraavaan paikkaan. Vuosikausia olen leiponut pullaa tällä juhlavehnäsen ohjeella. Nykyään se todellakin on juhlavehnästä, kun leivon niin harvoin ;) Yleisön pyynnöstä saisin kuulemma leipoa useamminkin, mutta katsotaan innostunko... Tämä kirja on vuodelt...