Siirry pääsisältöön

Huumaavat kielot

Viime vuonna löysin lenkillä paikan, jossa kielot kukkivat.
Nyt sitten olen odottanut kuin kuuta nousevaa, 
että milloin ne puhkeavat kukkaan.
Pari päivää sitten odotus palkittiin ja eikun kieloja keräämään ;)
Uskomatonta, miten niin pienestä kukasta voi lähteä niin huumaava tuoksu.


Suurimmasta osasta otin lehdet pois,
jotta pienet kukkaset pääsevät esille.
Tosin kielon lehdetkin ovat kauniin vihreitä ja melkein harmitti ottaa ne pois.




 Kielot laitoin vanhaan Ilves-purkkiin.
Joo, ja purkki kieloineen päivineen piti viedä terassin pöydälle,
sillä minun pää ei kestä moista tuoksua.
Tosin pari kukkaoksaa jätin keittiön pöydälle,
koska siinä ne ei tuoksu niin vahvasti, kun keittiön ikkuna on auki.


Tämän viikon Mansikkatilan mailla-blogin  Kukkailottelua
mennään näin huumaavissa tunnelmissa ;)

Voitteko muuten olla samassa tilassa kielojen kanssa
vai pitääkö ne heivata ulos niinkuin meillä?


Aurinkoista viikonloppua!






Kommentit

  1. Kauniita kuvia, kielot ovat aivan ihania <3 Minun pää on aika kestävä tuoksujen suhteen, mutta kielo voi olla joskus todella voimakkaan tuoksuinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Minun pää ei kestä nykyään mitään voimakkaita tuoksuja. Harmi :(

      Poista
  2. Kauniit kielot!
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. Kauniit kiellot. Aurinkoista viikonloppua:)

    VastaaPoista
  4. Ihana kielokimppu💞tuoksuherkkä en ole joten kielojen ja syreenien tuoksusta täss nautitaan..aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Onnekas olet, kun siedät noita upeita tuoksuja!
      Ihanaa sunnuntai-iltaa♡

      Poista
  5. Ihanat. Poimin tänään jalokieloja pihasta, mutta ne eivät tuoksu yhtä ihanasti. Harmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Pitääkin googlettaa, että millaisia nuo jalokielot ovat;)

      Poista
  6. Täällä meilläpäin en ole nähnyt kieloja luonnossa, itsellä niitä oli aikoinaan kukkapenkissä, ne lopetettuani siirsin kielot tuonne lähimetsään, sieelä ne kukkivat ja voivat hyvin.
    Tuoksu on kyllä voimakas, en ole tainnut niitä koskaan muuten sisälle tuoda , enkä varmaan kestäisikään niiden tuoksua. astmaatikko kun olen.

    Suloiset kielokuvat olet napsinut, leppoisaa lauantaita sinne <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari♡
      Nuorempana siedin vaikka voimakkaita tuoksuja, mutta nyt heti iskee migreeni:(
      Ihanaa sunnuntai-iltaa♡♡♡

      Poista
  7. Ei ole ihanempia kukkia, kuin kielot. Miten ihana tuoksu, miten herkät kukat. <3 Rakastan kieloja. Ihanaa viikonloppua Milli <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia♡
      Minunkin lempikukkiani, vaikka pitääkin pitää kukkaset terassin pöydällä!
      Ihanaa sunnuntai-iltaa♡♡♡

      Poista
  8. Kielot on ihania <3 Minä olen välillä käynyt niitä keräämässä tuonne ulos maljakkoon, sisälle en voi allergian takia tuoda :( Leppoisaa sunnuntaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Onhan se vähän harmi, että kauniit kukkaset pitää pitää ulkosalla:(
      Kivaa sunnuntai-iltaa sinulle♡

      Poista
  9. Kielo on kyllä niin maailman kaunein kukka ja tuoksukin niin ihana, mutta tosissaan niin voimakas, että ei voi meilläkään ajatella sisätiloihin. Ja ikävä kyllä, myöhästyin muutenkin koko kielosesongista, kun tänään viimein olisin niitä ehtinyt keräämään, mutta totesin, että ne on jo täällä meillä kukkineet itsensä ihan ruskeiksi. Samaa tahtia syreenien kanssa näköjään.

    Ihania kuvia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos♡
      En minäkään olisi varmaan muistanut koko kieloja, mutta melkein päivittäin kuljen koiran kanssa kielopaikan ohi.
      Täällä tuomi alkaa olla kukkansa kukkinnut. Tuntuu, että vastahan se puhkesi kukkaan ja nyt jo tiputtaa kukkansa. Minua ei haittaisi, vaikka sen kukinta kestäisi pidempään;)
      Kivaa uutta viikkoa sinulle!

      Poista
  10. Kielot on kyllä kauniita ja niin hauraan upean näköisiä. Näin siitepölyaikaan en voi oikein tuoda kukkia sisälle kun muutenkin niiskututtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmijuttu tuo siitepöly!
      Itse en ole onneksi allerginen siitepölylle, mutta eihän sitä koskaan tiedä milloin sekin iskee.

      Poista
  11. Minä olen nuuhkinut niitä vain ulkona:) Laitoin niitä toissakesänä kasvamaan pihalle ja nyt ne kukkivat ekaa kertaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi kiva jos kieloja olisi omalla pihalla! Olenkin miettinyt, että pitäisikö yrittää istuttaa niitä omaan pihaan ja mahtaisikohan ne menestyä...

      Poista
  12. Upeat kuvat! Kielo on jotenkin olemukseltaan niin ihanan herkkä, ja sitten se tuoksu...Kannan kyllä kielojakin sisälle, mutta mietin sijoituspaikat erityisen tarkoin. Makuuhuoneisiin niitä ei viedä, eikä pöydille, joiden ääressä ollaan paljon. Tänä vuonna kieloja on ollut eteisen tasolla, mun työpöydällä ja vessoissa. Eilen osuin vielä hyväkuntoisten kielojen äärelle, niin olihan mun vielä poimittava pieni kimppu, jonka vein vessaan.:) Vessassa kun ollaan vain hetki, niin sen tuoksun kestää.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taina<3
      Siis tuohan on hyvä idea laittaa kielot vessaan! Pitääpäs muistaa ensikesänä, kun pyörittelen kieloja ees sun taas ja mietin missä ne tuoksuineen voisi olla ;) Miten en tätä itse keksinyt...:D

      Poista
  13. Ihana kimppu, kielot on kyllä todella kauniita! Voisin meillekin terassin pöydälle keräillä luonnonkukkia, sisälle kun en uskalla niitä siitepölyallergisena astmaatikkona tuoda.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Onneksi muita luonnonkukkia voin tuoda sisälle, vielä en ainakaan ole saanut oireita niistä.

      Poista
  14. Kauniit kielot! Niiden tuoksu on kyllä ihana. Aurinkoista juhannusviikkoa! P.s. blogissani on synttäriarvonta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Tulenpa piipahtamaan blogissasi ;)
      Aurinkoista juhannusviikkoa sinnekin!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vähän sitä joulua ja arvonta

Lumiset maisemat ovat saaneet aikaan joulufiiliksen. Joten tämän vuoden jouluhulluttelut on siis virallisesti aloitettu eilen. Ripustelin valoja ja joululehtiäkin on selailin. Tänään olisi tarkoitus laittaa lisää valoja, ja ehkäpä jotain jouluista askarteluakin... Huonekuusikin tuli ostettua ja jännätään taas niinkuin joka vuosi, että onko sitä enää jouluna... Tuo Pentikin maljakko on muuten siitä kätevä, että se käy suojaruukustakin. Täydet pointsit myyjälle, joka oli myynyt se miehelleni ;) Sillä alunperin halusin saman sarjan maljakkoa, mutta erimallia joululahjaksi.  Innostuin taas leikkimään kameralla, nuo lumiset näkymät saa mielikuvituksen laukkaamaan. Ja eikös sitä sanotakin, että lapsi on terve kun se leikkii  ;) En tiedä päteekö tuo sanonta reilusti yli nelikymppisiin...  ( Noilla kuvilla osallistun  Mansikkatilan mailla -blogin  Kukkailotteluun. ) Ja sitten arvontaan! Bloggausta on takana 3 vuo...

Kolme silmäterää

Tänä talvena olen tehnyt ennätyksen viherkasvien tappajana. Vain kolme kasvia on voimissaan sekä pari yksilöä elämän ja kuoleman rajamailla. Jotenkin olen onnistunut tappamaan nekin easy care-kasvit, vaikka niidenhän piti olla todella helppohoitoisia. Silmäteräni nro 1. anopinkieli Se onkin kasvanut kohisten ja toivotaan, että lisääntyvä valo pitää sen hengissä. Silmäteräni nro 2. korallikaktus. Tämäkin kasvoi todella paljon  kesäisellä terassilla.   Silmäteräni nro 3. anopinhammas. Se suurempi versio tästä alkoi kellastumaan ja tiputtamaan lehtiä. Se oli niin surkean näköinen, ettei siinä ollut edes mitään pelastettavaa. Tämän vuoden ekat tulppaanitkin on ostettu. Ja värihän on tuttu ja turvallinen ;) Pitkästä aikaa kolmen päivän vapaa. Tarkoitus oli käydä tänään hiihtämässä, mutta pakkasta on ollut parikymmentä astetta, joten  olen käynyt kävelylenkillä assarin kanssa ja sukset saavat odottaa parempia hiihtokelejä. Toisaalta pikkusiivoil...

Virkattu tyynynpäällinen

En ole yhtään neuloja-tyyppi, mutta virkkaamisesta tykkään.  Varmaan johtuu myös siitä, että minulla ainakin tulee virkkaamalla nopeammin valmista.  Olen virkannut ontelokuteesta koreja.  Näin jossakin virkatun tyynynpäällisen ja siitä sitten innostuin. Kuvasin tyynyn sängyn päällä, koska mies on tehnyt olohuoneen sohvasta ja tyynyistä melkoisen kisakatsomon. Kerrankin tyynyjen määrästä ei  tullut sanomista ;) Joten sohva ei ollut kovinkaan kuvauksellinen.... Toisaalta ihan hyvä kun kisat loppuu, niin pääsee normaaliin päiväjärjestykseen ;) Näillä näkymin tyyny menee olohuoneen sohvalle kisojen loputtua. Haaveissa olisi virkattu rahi, mutta se on jo sen verran isompi projekti, että täytyy harkita tarkkaan.  Joillekin minun projekteille on tapana käydä niin, että alkuun innostun  ja innostus lopppuu lyhyeen, enkä jaksa tehdä loppuun asti.  Näin on käyny monelle villapaidan alulle... Siksi tuo neulominen ei ole minun ...