Siirry pääsisältöön

Kerrankin ajoissa

Olen saanut jo aikaiseksi muutaman joulukortin. Yleensä ne jäävät viime tippaan sen takia kun ei ole sitä ideaa ja inspistä.
Kävin läpi vanhoja joululehtiä lehtikeräykseen, siitähän se idea sitten syntyi. Niistä löytyi kauniita joulukuvia, joita käytin kortteihin. Toisena ideana, aattelin käydä läpi vanhoja joulukortteja ja katsoa, että voisko niitä hyödyntää.




Kuten edellisestä kuvasta huomaa, sisustusassari Ru halusi välttämättä esitellä aikaansaannokset. Kyllähän assarin työpanos oli merkittävä, sillä metsälenkeillä saa lisää  hyviä ideoita. Puhumattakaan hyvästä ja uskollisesta seurasta. Ja onhan se hyvä, että joku pitää vahtia, ettei kukaan pääse yllättämään. Tiedä vaikka joku yrittää vakoilla ja viedä hyvät ideat;)



Vielä pitäisi jokunen kortti tehdä. Saa nähdä, innostuuko uudelleen vai meneekö loput kortit ostoon...

Kommentit

  1. Sattumalta eksyin tänne ja oikein ihanalta näyttää, upeita kortteja olet tehnyt, kyllä itsetehty kortti ilahduttaa. Taidankin liittyä lukijaksesi :) tervetuloa myös meille kyläilemään...

    VastaaPoista
  2. Kiva, kun liityit lukijaksi:) Ps.Kävin teillä kylässä ja jäin koukkuun.

    VastaaPoista
  3. Ihania joulukortteja. Itsekin olen koukussa kortteihin ja niitä puuhailen aina kun aikaa riittää. Seuraavana pitäisi alkaa suunnittelemaan kevään juhliin kortteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Tarkoitus olisi tehdä nyt muutama ystävänpäiväkortti.

      Poista
  4. No tosiaankin, sinäpäs sen sanoit. Sain tänään tilauksen rippikortista sekä muutamasta hääkortista, eli puuhaa olisi kun saisi aikaa ja innostusta. Juuri loppuneesta tiimarista ehdin juuri rohmuta kovasti tarvikkeita kaappiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi vain keksiä joku uusi idea noihin kortteihin. Tuntuu että aina tulee tehtyä samantyylisiä kortteja.
      Täälläkin Tiimari loppui, mutta en tajunnut käydä ajoissa hamstraamassa tarvikkeita. Arvaa, harmittaako...

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättineulepeitto

*Kaupallinen Blogiyhteistyö*
Olen ihastellut blogeissa noita jättineulepeittoja. Monihan on tehnyt itse peittonsa, niinkuin eimerkiksi Taina.  (Tainan peitto on upea, käykää katsomassa) Nostan kyllä hattua peiton tekijöille, nimittäin ei ole mikään helppo homma.
Minäkin mietin, josko yrittäisin itse tehdä jättineulepeiton. Mutta tulin siihen tulokseen, että hartiani, jotka on muutenkin niin jumissa, tykkäävät varmasti kyttyrää. Saati sitten tenniskyynärpää....

Facebookista bongasin sitten tämän Jättineulepeiton.
Merinofinlandin sivuilla kerrotaan näin:
"Nämä jättineulepeitot tehdään merinovillasta käsityönä Suomessa. Merinovillaa saadaan Euroopassa kasvatetuista merinolampaista. Villan kuidut ovat ohuempia ja pidempiä kuin tavallisen lampaan villassa, joten siksi merinovillasta tehdyt tuotteet ovat erityisen pehmeitä ja soveltuvat myös herkkäihoisille".












*Jättineulepeitosta saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan*

Loppujen lopuksi jättineulepeitto päätyi makkariin sängyn päälle…

Mullat vaihdettu ja letterboardin lumoissa

Vihdoin sain vaihdettua mullat viherkasveihin. Tai pari jäi vielä odottamaan ruukkusoraa.  Mutta kuitenkin voin olla rinta rottingilla, sillä yleensä tuo kukkamultien vaihto venyy kesän alkuun.
Tosin eihän meillä kovin montaa kasvia ole hengissä talven jäljiltä, joten ei tämä mikään iso urakka ollut....Hankalampi homma oli etsiä ruukkuja varastosta joka täpösen täynnä kaikkea mahdollista. Ja minullahan on päällä edelleen se kukkaruukkujen ostokielto ;) Jollekin pitäisi myös laittaa polkupyörien ostokielto, tosin varastossa on enää vain yksi pyörä ja sehän on tietysti kukkaruukkujeni edessä...

Tässä myös pari uutta viherkasvia: korallikaktus ja glitterillä koristeltu mehitähti, jonka sain työkaverilta.



Tämä anopinhammas näytti jotenkin niin orvolta tuon pienen aluslautasen kanssa, että jotain oli keksittävä. 

Varastosta löytyi rustiikkinen lautanen ja aiemmin olin ostanut noita valkoisia koristekiviä. Siitäpä tulikin sitten loistava yhdistelmä.



Perjantaina vietettiin ystävän kanssa pi…

Anopinhampaita ja musta palmuvehka

Viikolla sain työkaverilta anopinhampaan pistokkaita vai mikä se nyt oikea nimitys onkaan... Mutta anyway, luulin että saan pikkuisia kasvin alkuja.... Mutta sainkin aivan mahtavan ison anopinhampaan. En vielä tiedä, että jaanko tuon useampaan purkkiin vai annanko olla tuollaisena isona.


Tässä sitten meikäläisen rakkaudella vaalima, useamman vuoden kasvatettu anopinhammas. Täytyy myöntää, että on hieman kasveissa eroja tai sitten en edellenkään ole mikään viherpeukalo. Tämä yksilö on ihmeenkaupalla sinnitellyt hengissä useamman vuoden. Ehkä syy on siinä, että kesät tämä viettää ulkona terassilla ja siirtyy vasta syksyisin sisäruokintaan.

Pari uutta kasvia on tullut myös ostettua.  Musta palmuvehka, en ole ennen kuullutkaan moisesta kasvista. Tämä oli niin eksoottisen näköinen, että eihän sitä voinut kauppaan jättää...  Innolla odotan, että pysyykö noin mustana ja onko uudet lehdet mustia vai vihreitä. Sikäli mikäli tämä on vielä hengissä parin kuukauden kuluttua.


Toinen uusi kasvi on…