Siirry pääsisältöön

Selvää säästöä

Tilasin Hobbarilta kirjekuorilakanoita. En enää tykkää normaaleista lakanoista, sillä ne ei pysy hyvin paikoillaan. Olen kyllästynyt,  kun aamulla pedatessa lakanat on ties missä. Noiden kirjekuorilakanoiden kanssa sitä ongelmaa ei ole. Ne pysyvät paikoillaan eikä ole epämääräisenä myttynä selän alla. Ne on helppo laittaa paikoilleen ja pesunkin jälkeen ne on hyvin pysyneet kuosissaan. 

Minulla on joku ihme päähänpinttymä: samoilla postikuluilla on pakko tilata muutakin, siis  kun pitää kuitenkin maksaa ne. Siitähän tulee ilmiselvää säästöä...

Jotenkin miellyin tuohon susi-tyynyliinaan. Se siis ostoskoriin. Ja torkkupeittojakaan ei ole koskaan liikaa...olen oikea vilukissa;)


Sisustusassari Ru olisi halunnut oravatyynyn, mutta assarilla ei ole sananvaltaa...




Torkkupeitto oli ihanan pehmeä ja värikin oli juuri oikea.

Torkkupeitto saapui juuri oikeaan aikaan, sillä  ulkona on jopa pari astetta pakkasta. Nyt ei ainakaan palele sohvalla Idolsia katsoessa;)



Kommentit

  1. Ihana tuo tyyny ja peitto! Eläin kuviot vain on niin kauniita!! Leppoisaa loppuviikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä täällä on hurahdettu täysin noihin eläinkuoseihin. Leppoisaa viikonloppua sinnekin:)

      Poista
  2. Voi suloisuus mikä ihana tyyny. Tykkään myös itse noista niin paljon. Uutena lukijanasi toivotan tervetulleeksi lukemaan myös omaa blogiani :)

    VastaaPoista
  3. Tuo tyyny on livenä paljon ihanampi. Tervetuloa lukijaksi:) Täytyypä tulla vierailulle blogiisi;)

    VastaaPoista
  4. Mulla on aivan sama periaate noiden postituskulujen kanssa :) Ihana tyyny ja peitto!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis kyllähän siinä ihan huomattavasti säästää;)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättineulepeitto

*Kaupallinen Blogiyhteistyö*
Olen ihastellut blogeissa noita jättineulepeittoja. Monihan on tehnyt itse peittonsa, niinkuin eimerkiksi Taina.  (Tainan peitto on upea, käykää katsomassa) Nostan kyllä hattua peiton tekijöille, nimittäin ei ole mikään helppo homma.
Minäkin mietin, josko yrittäisin itse tehdä jättineulepeiton. Mutta tulin siihen tulokseen, että hartiani, jotka on muutenkin niin jumissa, tykkäävät varmasti kyttyrää. Saati sitten tenniskyynärpää....

Facebookista bongasin sitten tämän Jättineulepeiton.
Merinofinlandin sivuilla kerrotaan näin:
"Nämä jättineulepeitot tehdään merinovillasta käsityönä Suomessa. Merinovillaa saadaan Euroopassa kasvatetuista merinolampaista. Villan kuidut ovat ohuempia ja pidempiä kuin tavallisen lampaan villassa, joten siksi merinovillasta tehdyt tuotteet ovat erityisen pehmeitä ja soveltuvat myös herkkäihoisille".












*Jättineulepeitosta saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan*

Loppujen lopuksi jättineulepeitto päätyi makkariin sängyn päälle…

Mullat vaihdettu ja letterboardin lumoissa

Vihdoin sain vaihdettua mullat viherkasveihin. Tai pari jäi vielä odottamaan ruukkusoraa.  Mutta kuitenkin voin olla rinta rottingilla, sillä yleensä tuo kukkamultien vaihto venyy kesän alkuun.
Tosin eihän meillä kovin montaa kasvia ole hengissä talven jäljiltä, joten ei tämä mikään iso urakka ollut....Hankalampi homma oli etsiä ruukkuja varastosta joka täpösen täynnä kaikkea mahdollista. Ja minullahan on päällä edelleen se kukkaruukkujen ostokielto ;) Jollekin pitäisi myös laittaa polkupyörien ostokielto, tosin varastossa on enää vain yksi pyörä ja sehän on tietysti kukkaruukkujeni edessä...

Tässä myös pari uutta viherkasvia: korallikaktus ja glitterillä koristeltu mehitähti, jonka sain työkaverilta.



Tämä anopinhammas näytti jotenkin niin orvolta tuon pienen aluslautasen kanssa, että jotain oli keksittävä. 

Varastosta löytyi rustiikkinen lautanen ja aiemmin olin ostanut noita valkoisia koristekiviä. Siitäpä tulikin sitten loistava yhdistelmä.



Perjantaina vietettiin ystävän kanssa pi…

Anopinhampaita ja musta palmuvehka

Viikolla sain työkaverilta anopinhampaan pistokkaita vai mikä se nyt oikea nimitys onkaan... Mutta anyway, luulin että saan pikkuisia kasvin alkuja.... Mutta sainkin aivan mahtavan ison anopinhampaan. En vielä tiedä, että jaanko tuon useampaan purkkiin vai annanko olla tuollaisena isona.


Tässä sitten meikäläisen rakkaudella vaalima, useamman vuoden kasvatettu anopinhammas. Täytyy myöntää, että on hieman kasveissa eroja tai sitten en edellenkään ole mikään viherpeukalo. Tämä yksilö on ihmeenkaupalla sinnitellyt hengissä useamman vuoden. Ehkä syy on siinä, että kesät tämä viettää ulkona terassilla ja siirtyy vasta syksyisin sisäruokintaan.

Pari uutta kasvia on tullut myös ostettua.  Musta palmuvehka, en ole ennen kuullutkaan moisesta kasvista. Tämä oli niin eksoottisen näköinen, että eihän sitä voinut kauppaan jättää...  Innolla odotan, että pysyykö noin mustana ja onko uudet lehdet mustia vai vihreitä. Sikäli mikäli tämä on vielä hengissä parin kuukauden kuluttua.


Toinen uusi kasvi on…