Siirry pääsisältöön

Helmikuinen päivä

Täällä on ollut kovinkin keväiset säät, niinkuin varmaan koko Suomessa.
Lämpöasteita on ollut, pakkasesta ei tietoakaan. 
Vähäinen lumi sulaa koko ajan ja aurinkokin on näyttäytynyt pari kertaa.
Tämä talvi oli todella lyhyt, jos ei tule takapakkia.
Toivottavasti lunta ei sada enää metrikaupalla.

Sisustusassari nuuskuttelee lämmintä säätä ja kuuntelee lintujen laulua :)


Joulusypressit on vielä ihmeen vihreinä...


Kesää odotellessa voi jo vähän fiilistellä ja
 katsella edellisten kesien kukka-asetelmia



Henkilökohtaisesti minua ei harmita,
 vaikka lumi on melkein sulanut kokonaan pois eikä pääse hiihtämään. 
En edes omista suksia. Sellaiset vanhat puusukset voisin ottaa sisustukseen ;)

Minun se vähäinenkin hiihto-innostus tapettiin ihan tyystin ala-asteella. 
Varmaan joka ainut liikuntatunti talvella hiihdettiin. Ja jokaisen oli pakko hiihtää tietty lenkki. 
Kukahan lie ollut luokan hitain ja surkein hiihtäjä :(
Joo, eipä kiinnosta enää koko hiihtäminen...
Tosin nyt aikuisiällä olisi kiva hiihdellä keväthangilla aurinkoisessa säässä ilman kiirettä.

Kuuluuko hiihto teidän talvisiin harrastuksiin?



Kommentit

  1. Minä kyllä tykkäisin hiihtää, tien toisella puolella olisi myös ladutkin! Mutta en omista suksia ja onneksi en suksia sitten ostanutkaan, kun on ollut niin vähän lunta...Toisaalta kohtahan niitä saisi halvemmalla, joten ehkä ostan sukset ensi talvea varten valmiiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläpäinkin ladut lähtee ihan läheltä, että helposti sinne pääsisi.
      Nyt varmaan saisi suksia halvalla, joten minäkin voisin ostaa sellaiset
      aurinkoisen kelin keväthanki-sukset, joilla hiihdetään vain ihanalla ilmalla ;)
      Tosin ei ehkä hirveästi tänä keväänä, ellei lunta sada lisää.

      Poista
  2. Niin tapettiin minunkin hiihtoinnostus koulussa......kerran olen aikuisena ollut suksilla!
    Ihana assari♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen tainnut hiihtää aikuisena ehkä pari kertaa. Ei syttynyt kipinää siihen hommaan!

      Poista
  3. Ihania keväisiä ja kesäisiä kuvia <3 Eipä ole tullut paljon hiihdeltyä, juuri saivat ladut tänne tehtyä
    viime viikonloppuna, ja nyt ne suli jo pois.. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Täällä on kyllä latupohjat olleet kauan valmiina, jonkun aikaa ladut taisi olla hiihdettävässä kunnossa. Mutta ihan urheilijoille täällä on kyllä ladut kunnossa.

      Poista
  4. Minä olen ollut nuorempana kova hiihtämään,aina koulussakin oli hiihto kilpailussa,nyt on jäännyt hiitäminen,kun parivuotta sitten kaatusin jäisellä ladulla ja kun on niitä luosteluhiihtäjiä ei ole kunnon latuja.Ihania kukka asetelmia:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:)
      Hiihto olisi kyllä hyvä kunnon kohottaja, jos siitä tykkäisi.
      Harmi, että olet kaatunut :(
      Täällä on paljon noita huippuhiihtäjiä laduilla, sekin on nostanut tuota rimaa hiihtämisessä.

      Poista
  5. Ihana Assari! Toivotaan, että tulee kevät, minä ainakin odotan innolla :)Minäkään en lapsena tykännyt hiihtämisestä, tein sitä pakosta. Olen viimeksi hiihtänyt ylä-aste ikäisenä, siitä on jo aikaa 12 vuotta. Olen jo parina vuonna uhkaillut hankkivani sukset, mutta en ole raaskinut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin oli pakko hiihtää yläasteella, ellei halunnut että liikunnan numero laskee.
      Nyt varmaan alkaisi saada suksia halvalla, niin ne olisi jo ensi talvea varten valmiina ;)

      Poista
  6. Ihania kesäisiä kuvia! <3 Mä en myöskään lukeudu hiihtoihmisiin.. Ei vaan ole mun laji!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Ei taida olla minunkaan laji, kun ei vapaaehtoisestikaan huvita hiihtää...

      Poista
  7. Ihana kevät!! En ole hiihtänyt metriäkään tänä talvena, enkä kyllä viime talvenakaan!!!
    Mukavaa loppuviikkoa ja halit Ruulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa loppuviikkoa myös sinulle Sari ja Ru kiittää halista :)

      Poista
  8. Minä innostuin hiihdosta uudelleen vanhemmalla iällä. Se on mukavaa hyvillä vehkeillä, huonosti toimivilla suksilla tulee kyllä vain pahalle päälle. Pientä perehtymistä suksen voitelu vaatii, välineistöä ja tilaakin eikä kunnon välineet mitään edullisiaakaan ole. Tänä talvena suksille en ole noussut kertaakaan (käsi mokoma murtui parhaaseen hiihtoaikaan) ja se tuppaa vähän harmittamaan. Uusia lumia odotellessa! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku on myös sanonut minulle tuota samaa, että kunnon suksilla hiihtämisestä tulee kivaa. Mutta kun itse ei jaksa perehtyä asiaan ja lähipiirissä ei ole "hiihtohullua", jolta kysyä neuvoa.
      Harmi juttu, tuo sinun käsi :( Mutta ensi talvena sivakoit sitten oikein urakalla!

      Poista
  9. No Ei kuulu! Määhän jouduin opettelemaan koko hiihdon ylä-asteen puolessa välissä kun muutin tänne p-pohjanmaalle Skånesta! Tervanjuontia oli....Mutta jos olis aikaa, saattaisin hankkia sellaiset hankisukset, jolla vois keväthangilla (jos niitä olis) ihanassa auringonpaisteessa hiihdellä silleen hiljalleen ihastellen maisemia :)
    Ihana Assari päässyt taas poseeraamaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, että minä hiihdän vain keväthangilla auringonpaisteella ilman kiirettä. Siis jos joskus hiihdän ;)

      Poista
  10. Minä hiihtämässä?!? Viimeeksi koulussa. Tais mullekin jäädä jonkinlaiset traumat siitä pakkohiihtämisestä :/
    Mä olen ihan samaa mieltä,että talvi saa väistyä mielihyvin! Ja tällainen talvihan on mitä ihanin,jos kevät tulee jo helmikuussa :)
    Ihania kesäkukka-asetelmia <3 Melkein kohta niitä pääsee taas laittelemaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nanette! Kummasti kun aurinko alkaa näyttäytyä, niin tekisi mieli laitella kukkia ;)
      Hiihtämisestä on tainnut jäädä monelle traumat eikä kaikki ole kertakaikkiaan mitään hiihto-ihmisiä...eikä pakkohiihtämisen jälkeen tulekaan!

      Poista
  11. Ihanat kukka-asetelmat! Joo, sama vika. Koulu tappoi hiihtoinnostuksen, kuten myös kaiken muun liikunnan ilon vuosikausiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Kyllä koulu tappoi minunkin kaikki liikuntahalut. Vasta kolmekymppisenä löysin liikunnan ilon!

      Poista
  12. Mulle isäntä hankki ehkä kuutisen vuotta sitten luistelusukset. Mitä, onks siitä jo niin kauan? Mut on ollut tässä nyt näitä raskauksia, rakentamista ym., et on ollu hyviä (teko)syitä pysyä poissa ladulta. Toisaalta tykkäänkin siitä, mut ne ekat lenkit on niiiin hirveitä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eka lenkiksi pitäisi varmaan valita hyvä sää ja joku kiva lenkki. Jäisi hyvä fiilis seuraavaa kertaa varten :) (paraskin sanoja, kun itse en hiihdä ollenkaan...)

      Poista
  13. Aivan ihania kuvis ja on sinulla kyllä sisustus silmää. Itsekin olen metsästellyt noita ihania maitotonkkia mutta on ne kiven takana tai jos jostain löytyy niin sitten ne maksaa maltaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nanni :)
      Tuo on vähän niinkuin "perintötonkka". Hyvä, että jotain perintöä olen saanut ;)
      Maitotonkat on kyllä hinnoissaan. Mieheni ihmetteli tuotakin tonkkahulluutta, mutta kaikkeen tottuu ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkattu tyynynpäällinen

En ole yhtään neuloja-tyyppi, mutta virkkaamisesta tykkään.  Varmaan johtuu myös siitä, että minulla ainakin tulee virkkaamalla nopeammin valmista.  Olen virkannut ontelokuteesta koreja.  Näin jossakin virkatun tyynynpäällisen ja siitä sitten innostuin. Kuvasin tyynyn sängyn päällä, koska mies on tehnyt olohuoneen sohvasta ja tyynyistä melkoisen kisakatsomon. Kerrankin tyynyjen määrästä ei  tullut sanomista ;) Joten sohva ei ollut kovinkaan kuvauksellinen.... Toisaalta ihan hyvä kun kisat loppuu, niin pääsee normaaliin päiväjärjestykseen ;) Näillä näkymin tyyny menee olohuoneen sohvalle kisojen loputtua. Haaveissa olisi virkattu rahi, mutta se on jo sen verran isompi projekti, että täytyy harkita tarkkaan.  Joillekin minun projekteille on tapana käydä niin, että alkuun innostun  ja innostus lopppuu lyhyeen, enkä jaksa tehdä loppuun asti.  Näin on käyny monelle villapaidan alulle... Siksi tuo neulominen ei ole minun ...

Vähän sitä joulua ja arvonta

Lumiset maisemat ovat saaneet aikaan joulufiiliksen. Joten tämän vuoden jouluhulluttelut on siis virallisesti aloitettu eilen. Ripustelin valoja ja joululehtiäkin on selailin. Tänään olisi tarkoitus laittaa lisää valoja, ja ehkäpä jotain jouluista askarteluakin... Huonekuusikin tuli ostettua ja jännätään taas niinkuin joka vuosi, että onko sitä enää jouluna... Tuo Pentikin maljakko on muuten siitä kätevä, että se käy suojaruukustakin. Täydet pointsit myyjälle, joka oli myynyt se miehelleni ;) Sillä alunperin halusin saman sarjan maljakkoa, mutta erimallia joululahjaksi.  Innostuin taas leikkimään kameralla, nuo lumiset näkymät saa mielikuvituksen laukkaamaan. Ja eikös sitä sanotakin, että lapsi on terve kun se leikkii  ;) En tiedä päteekö tuo sanonta reilusti yli nelikymppisiin...  ( Noilla kuvilla osallistun  Mansikkatilan mailla -blogin  Kukkailotteluun. ) Ja sitten arvontaan! Bloggausta on takana 3 vuo...

Kolme silmäterää

Tänä talvena olen tehnyt ennätyksen viherkasvien tappajana. Vain kolme kasvia on voimissaan sekä pari yksilöä elämän ja kuoleman rajamailla. Jotenkin olen onnistunut tappamaan nekin easy care-kasvit, vaikka niidenhän piti olla todella helppohoitoisia. Silmäteräni nro 1. anopinkieli Se onkin kasvanut kohisten ja toivotaan, että lisääntyvä valo pitää sen hengissä. Silmäteräni nro 2. korallikaktus. Tämäkin kasvoi todella paljon  kesäisellä terassilla.   Silmäteräni nro 3. anopinhammas. Se suurempi versio tästä alkoi kellastumaan ja tiputtamaan lehtiä. Se oli niin surkean näköinen, ettei siinä ollut edes mitään pelastettavaa. Tämän vuoden ekat tulppaanitkin on ostettu. Ja värihän on tuttu ja turvallinen ;) Pitkästä aikaa kolmen päivän vapaa. Tarkoitus oli käydä tänään hiihtämässä, mutta pakkasta on ollut parikymmentä astetta, joten  olen käynyt kävelylenkillä assarin kanssa ja sukset saavat odottaa parempia hiihtokelejä. Toisaalta pikkusiivoil...