Virkattu tyynynpäällinen

En ole yhtään neuloja-tyyppi, mutta virkkaamisesta tykkään. 

Varmaan johtuu myös siitä, että minulla ainakin tulee virkkaamalla nopeammin valmista. 

Olen virkannut ontelokuteesta koreja.

 Näin jossakin virkatun tyynynpäällisen ja siitä sitten innostuin.

Kuvasin tyynyn sängyn päällä, koska mies on tehnyt olohuoneen sohvasta ja tyynyistä melkoisen kisakatsomon.

Kerrankin tyynyjen määrästä ei  tullut sanomista ;)

Joten sohva ei ollut kovinkaan kuvauksellinen....

Toisaalta ihan hyvä kun kisat loppuu, niin pääsee normaaliin päiväjärjestykseen ;)

Näillä näkymin tyyny menee olohuoneen sohvalle kisojen loputtua.

Haaveissa olisi virkattu rahi, mutta se on jo sen verran isompi projekti, että täytyy harkita tarkkaan. 

Joillekin minun projekteille on tapana käydä niin, että alkuun innostun

 ja innostus lopppuu lyhyeen, enkä jaksa tehdä loppuun asti. 

Näin on käyny monelle villapaidan alulle...

Siksi tuo neulominen ei ole minun juttu, liian hidasta ja inhoan purkamista!

Toisaalta ehkä olisin voinut aloittaa tuon neulomisuran hieman pienemmillä projekteilla,

 eikä olla niin suuruudenhullu...

Halusin jonkun kukan maljakkoon enkä jaksanut lähteä kauppaan.

Minulla on tuollainen silkkiruusu, joka on todella aidonnäköinen. 

Yleensä en tykkää noista tekokukista, paitsi jotkut viherkasvit on kivoja.

Kylläpäs tämä helmikuu on mennyt nopeasti.

Toisaalta tuntuu, että kevät voisi olla pitemmälläkin, 

kun on melkein plusasteita ja talitinteilläkin tuntuu olevan kevättä rinnassa.

Rentoa sunnuntaita!