Siirry pääsisältöön

Kuka niitä löytöjä tekeekään

En minä ainakaan....
Pari viikkoa sitten käytiin miehen kanssa kirpparilla
ja hän bongasi tämän kaapin
sillä aikaa kun etsin jotain pientä kivaa....
jos olisi vaikka Riihimäen lasipurkkeja....


Ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä ainakaan minun puolelta,
jotenkin nämä kultaiset kukat ja kaapin väri, 
joka on ehkä vanilja,
tökkivät.

Kotona pohdittiin ja mietittiin,...
kaapinhan voi maalata valkoiseksi,
koska muuten se on täydellinen tuohon nurkkaan.

Täytyy myöntää, että nyt olen kyllä rakastunut tuohon kaappiin.
Miten paljon se vetää kippoja ja kuppeja,
ja värikään ei näytä luonnossa niin kellertävältä.

Kiva, että tuohon tasolle voi tehdä asetelmia.
Ja mitä kaikkea siihen voikin viritellä joulun aikaan!

Tuo mäntyinen vitriini otetaan pois seinältä jossakin vaiheessa.

Arvatkaa vaan, onko kuppeja pyöritelty ja kaikkea muuta,
että tulisi mieleistä.
Koko sunnuntaipäivä siinä meni.
mutta onneksi oli yksi tunti enemmän, kun oli kellojen siirto ;)


Eipä tarvinnut tällä kertaa manata miestä ostorajoittimeksi ;)
Liekö saanut vihiä kyseisestä jutusta...





Tunnelmallista keskiviikko-iltaa <3






Kommentit

  1. No johan on ihanan löydön miehesi tehnyt.

    VastaaPoista
  2. Mukava että lopulta miellytti sinuakin ja vaikka ei maalaisikaan vielä, niin voi vaihtaa vetimet erilaisiin, niin muuttaa helpolla ja halvalla kaapin tyylin ;)
    Niin kyllä ne miehetkin tekee yhtälailla löytöjä kirppareilta =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy ottaa tuo mies useammin kirpparilla mukaan ;) Parempia löytöjä tekee kuin minä!

      Poista
  3. Kerrassaan upea löytö tuo kaappi ja aivan täydellinen tuohon nurkkaan.
    Ihanat kuvat kauniista kodistanne olit myös räpsinyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari <3
      En olisi uskonutkaan miten täydellisesti se sopii tuohon nurkkaan ;)

      Poista
  4. Hieno löytö! Malliltaan ja muodoiltaan mielestäni tosi kiva. Ja voihan sen sitten myöhemmin tuunata tai maalata, jos siltä tuntuu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös olekin :)
      Ajattelin, että katsotaan kesään asti että maalataanko valkoiseksi.

      Poista
  5. No hertti kun on kaunis kaappi!! On sun miehelläkin silmää ;) Wow,tykkään kovasti! Vähän erilainen kun kulmakaapit yleensä,aivan ihastuttava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipa miehelläkin on pakostakin kehittynyt jonkulainen sisustussilmä vuosien saatossa ;)
      Minustakin tuo on kiva, kun se erilainen kulmakaappi enkä ole ennen nähnyt tuollaista.
      Täytyy ottaa herra useammin mukaan kirpparille ;)

      Poista
  6. Melkoinen löytö. Tuollaisia ei ihan joka päivä teekään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei varmaan olisi löytynyt, jos olisi etsinyt kulmakaappia. Niinhän se aina menee :)

      Poista
  7. Hieno kaappivanhus, ja istuu kyllä paikalleen kuin nakutettu! :-) Pisteet miehelle :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En taida kertoa miehelle näistä kehukommenteista mitään, nousee vielä päähän ja luulee olevansa suurikin sisustaja ;)
      Ehkä hiukan voin vihjata....että tekee jatkossakin näin ihania löytöjä :)

      Poista
  8. Todella upea kaappi, hieno löytö:)

    VastaaPoista
  9. Upea kirppislöytö. Sopii hienosti tuohon nurkkaan.

    VastaaPoista
  10. Kaunis kaappi! Näin katsottuna näyttäisi olevan samaa sarjaa mitä meillä on senkki ja pöytäkalustus.. oi, kun itsekin löytäisi tuollaisen lisäksi.. Upea on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei varmasti tuota kaappia olisi löytynyt, jos olisi etsimällä etsinyt.
      Olen kyllä tosi tyytyväinen miehen tekemään löytöön ;)

      Poista
  11. Todella kaunis kaappi,hyvä löytö :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihanan tuikitavallinen viikonloppu

Jostakusta viikonloppuni voi kuulostaa todella tylsältä. Nykyään kuitenkin nautin kaikista eniten näistä tavallisista ja ehkäpä jopa tylsistäkin viikonlopuista. Tiedossa vain peruskotihommia: pyykkäystä, imurointia sekä paikkojen järjestelyä. Välillä blogien lukemista ja kameraan tarttumista. Kohokohtana viikonlopussa voi olla pitkä kävelylenkki ystävän kanssa, hyvä ruoka tai se, kun saunan jälkeen pääsee nukkumaan puhtaisiin lakanoihin. Todella arkisia asioita, mutta silti niin luksusta, omalla tavallaan. Harmi, että ilma on niin kylmä, ettei pääse hiihtämään. Juu-u, kuulitte ihan oikein että minua harmittaa...Ihmistä, joka on suorastaan inhonnut hiihtämistä. Viime sunnuntaina kävin testaamassa ostamiani suksia ja todellakin tykästyin tuohon lajiin. Alkuviikosta löytyi sitten sellaisia lihaksia, joita en edes tiennyt olevan olemassakaan.... Aurinkokin näyttäytyi hivenen ja olihan se ihana näky pitkästä aikaa. Muutenkin päivät ovat tuntuneet paljon valoisimmilta ...

Kolme silmäterää

Tänä talvena olen tehnyt ennätyksen viherkasvien tappajana. Vain kolme kasvia on voimissaan sekä pari yksilöä elämän ja kuoleman rajamailla. Jotenkin olen onnistunut tappamaan nekin easy care-kasvit, vaikka niidenhän piti olla todella helppohoitoisia. Silmäteräni nro 1. anopinkieli Se onkin kasvanut kohisten ja toivotaan, että lisääntyvä valo pitää sen hengissä. Silmäteräni nro 2. korallikaktus. Tämäkin kasvoi todella paljon  kesäisellä terassilla.   Silmäteräni nro 3. anopinhammas. Se suurempi versio tästä alkoi kellastumaan ja tiputtamaan lehtiä. Se oli niin surkean näköinen, ettei siinä ollut edes mitään pelastettavaa. Tämän vuoden ekat tulppaanitkin on ostettu. Ja värihän on tuttu ja turvallinen ;) Pitkästä aikaa kolmen päivän vapaa. Tarkoitus oli käydä tänään hiihtämässä, mutta pakkasta on ollut parikymmentä astetta, joten  olen käynyt kävelylenkillä assarin kanssa ja sukset saavat odottaa parempia hiihtokelejä. Toisaalta pikkusiivoil...

Anopinhampaita ja musta palmuvehka

Viikolla sain työkaverilta anopinhampaan pistokkaita vai mikä se nyt oikea nimitys onkaan... Mutta anyway, luulin että saan pikkuisia kasvin alkuja.... Mutta sainkin aivan mahtavan ison anopinhampaan. En vielä tiedä, että jaanko tuon useampaan purkkiin vai annanko olla tuollaisena isona. Tässä sitten meikäläisen rakkaudella vaalima, useamman vuoden kasvatettu anopinhammas. Täytyy myöntää, että on hieman kasveissa eroja tai sitten en edellenkään ole mikään viherpeukalo. Tämä yksilö on ihmeenkaupalla sinnitellyt hengissä useamman vuoden. Ehkä syy on siinä, että kesät tämä viettää ulkona terassilla ja siirtyy vasta syksyisin sisäruokintaan. Pari uutta kasvia on tullut myös ostettua.  Musta palmuvehka, en ole ennen kuullutkaan moisesta kasvista. Tämä oli niin eksoottisen näköinen, että eihän sitä voinut kauppaan jättää...  Innolla odotan, että pysyykö noin mustana ja onko uudet lehdet mustia vai vihreitä. Sikäli mikäli tämä on vielä hengissä pari...