Siirry pääsisältöön

Aikuisiän oivallus



Näin vanhemmiten sitä tajuaa,
että miten onnellinen sitä on,
Kun asuu melkein maalla.
Kauniit maisemat, metsä, lenkkipolut ja vesistöt ihan kotinurkilla.
Ei mene kuin 10 minuuttia ja pääsee metsään rauhoittumaan.
Silti kaikki tarvittavat palvelut ihan lähellä.

Nuorena huimana tyttönä ajattelin,
että kaupunkiin on päästävä ja tänne tuppukylään en kyllä jää.
Jokunen vuosi läheisessä pikkukaupungissa
ja työkuviot toi takaisin näihin maisemiin.
Täytyy myöntää, että silloin en ollut yhtään innostunut ajatuksesta.
Suorastaan tuntui kauhealta muuttaa tänne maalle...
Ei ollut kauppoja kulman takana, laskutkin piti käydä maksamassa muutaman kilometrin päässä maksuautomaatilla.
Suorastaan järkkyä, kun oli tottunut että kaikki oli niin lähellä.

Mutta nyt tämäkin pitäjä on saanut 2 markettia, 2 pankkiautomaattia,
apteekin ja kirppiskin löytyy.

Ihan maalle en taida haluta,
muttei ajatus kaupunkiinkaan muuttamisesta houkuta.
Tälläinen välimalli on hyvä ratkaisu.

Ja välillä kun pääsee käymään muuallakin kuin tuossa lähikaupungissa,
niin ihan tyytyväinen olen kohtalooni ;)




Lenkin varrelta löytyi suo, 
joka oli täynnä tupasvilloja.
Pakko oli pysähtyä kuvaamaan.
Eikun seuraavana päivänä uudestaan hakemaan muutama oksa
kotia koristamaan.
Täytyihän myös taas leikitellä kameran kanssa.

Ajatella, viikon päästä vietetään jo keskikesän juhlaa,
ja lomakin alkaa olla ihan lähellä :)


Mukavaa viikonloppua!


Kommentit

  1. Ihanasti kirjoitettu!Itse olen ikäni asunut maalla,missä meillä nykyään on vaan 2 ruokakauppaa,pankki,kukkakauppa ja 1 sekatavarakauppa. Tietenkin apteekki,Ärrä ja jopa 5 kampaamoa. Tykkään asua täällä,kun meillä on paljon järviä ja metsää. Täältä 70km päässä on kaupunki,missä käyn silloin kun haluan shoppailla. Vain tunnin päässä. Pienistä asioista tulee hyvä mieli.😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:)
      Niinhän sitä sanotaan että maalla on mukavaa;) Kaunista maalaismaisemaa on nautinto katsella ja kaiken hälinän keskellä on kiva kuunnella lintujen laulua ja hiljaisuutta.

      Poista
  2. Voi mitä ihania maisemia, kyllä siellä kelpaa asustella ja lenkkeilymaastot on kyllä ihan huipun oloiset, koiruuskin nauttii😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Koira on ihan mielissään ja sekin varmasti rentoutuu metsän keskellä ihan eritavalla kuin kaupungin hälinässä:)

      Poista
  3. Ihana postaus ja tuo koira on kyllä ihana. Hyvää viikonloppua:)

    VastaaPoista
  4. Luonto on rikkaus, jota ilman tuntisin itseni todella köyhäksi. Upeita kuvia <3 Minäkin arvostan korkealle asumistani pikkukaupungissa upeiden lenkkimaastojen läheisyydessä. Ihan pieneen kylään en ehkä enää voisi kotiutua, mutta luontoa ympärillä olla pitää. Kaksi kauppaahan kuulostaa jo aivan riittävältä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Kaksi kauppaa on ihan riittävästi ja 7 kilometrin päästä löytyy lisää;) Isossa kaupungissa saattaisi ahdistaa, mutta täällä on kuitenkin omaa rauhaa. Ja parasta tietysti että luonto on lähellä!

      Poista
  5. Ihania kesäkuvia ja nuo tupasvillat on kyllä sieviä, näyttävät kivoilta mustaa taustaa vasten.
    Ruu näyttää nauttivan <3

    Mukavaa ja rentouttavaa lauantaita sulle Ellen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Ruu nauttii aina metsässä kävelystä ja keväällä se eka lenkki kun pääsee talven jälkeen metsään juoksentelemaan, silloin riemu repeää :D
      Mukavaa viikonloppua Sari♡

      Poista
  6. Ihana Ruu näyttää onnelliselta. <3 Itse olen maalta kotoisin, mutta isossa kaupungissakin asuneena toinen puoli minusta on siellä. Nyt asutaan maalla, tosin ihan kaupungin lähellä. Se on kyllä parasta tässä, että luonto on ihan takapihalla. :) Ihanaa sunnuntai iltaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En voisi kuvitella tuota meidän koiruutta kaupunkiin. Jotenkin se on tavoiltaan niin maalainen kuin olla voi ;) Tietysti nämä on tottumiskysymyksiä.
      Näin vanhemmiten läheisyys luontoon on tullut tärkeämmäksi.
      Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle♡

      Poista
  7. Hyvin samoilla ajatuksilla ja koko ajan enemmän. Toki haaveet eläkepäivistä Helsingin keskustassa pitävät omaa lapsuuden kaupungin muistoa yllä, mutta luulen ettei se ole enää sama. Aina kun käyn kotikaupungissa, tulee ikävä tänne, maalle. <3

    Ihanaa viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta olisi kiva jos eläkeiässä olisi kakkoskoti kaupungissa. Silloin voisi nauttia kaupunkivilinästä ja palata sitten maalle kun alkaa ahdistamaan. No, voihan sitä aina varata hotellihuoneen kaupunkireissuja varten ;)
      Ihanaa viikkoa sinullekin Tiia♡

      Poista
  8. Ihana teksti! :) Luonto on rikkaus ja mielen rauhoittaja! <3 Itsekin olen vähän aiukuisempana oppinut vielä enemmän rakastamaan ja arvostamaan luontoa. Luonnon kauneus on mieletöntä. <3 Ihanaa loppuviikkoa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Suomen luonto on kaunis ja miten mahtavaa että meillä on neljä vuodenaikaa.
      Ihanaa loppuviikkoa myös sinulle <3

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättineulepeitto

*Kaupallinen Blogiyhteistyö*
Olen ihastellut blogeissa noita jättineulepeittoja. Monihan on tehnyt itse peittonsa, niinkuin eimerkiksi Taina.  (Tainan peitto on upea, käykää katsomassa) Nostan kyllä hattua peiton tekijöille, nimittäin ei ole mikään helppo homma.
Minäkin mietin, josko yrittäisin itse tehdä jättineulepeiton. Mutta tulin siihen tulokseen, että hartiani, jotka on muutenkin niin jumissa, tykkäävät varmasti kyttyrää. Saati sitten tenniskyynärpää....

Facebookista bongasin sitten tämän Jättineulepeiton.
Merinofinlandin sivuilla kerrotaan näin:
"Nämä jättineulepeitot tehdään merinovillasta käsityönä Suomessa. Merinovillaa saadaan Euroopassa kasvatetuista merinolampaista. Villan kuidut ovat ohuempia ja pidempiä kuin tavallisen lampaan villassa, joten siksi merinovillasta tehdyt tuotteet ovat erityisen pehmeitä ja soveltuvat myös herkkäihoisille".












*Jättineulepeitosta saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan*

Loppujen lopuksi jättineulepeitto päätyi makkariin sängyn päälle…

Mullat vaihdettu ja letterboardin lumoissa

Vihdoin sain vaihdettua mullat viherkasveihin. Tai pari jäi vielä odottamaan ruukkusoraa.  Mutta kuitenkin voin olla rinta rottingilla, sillä yleensä tuo kukkamultien vaihto venyy kesän alkuun.
Tosin eihän meillä kovin montaa kasvia ole hengissä talven jäljiltä, joten ei tämä mikään iso urakka ollut....Hankalampi homma oli etsiä ruukkuja varastosta joka täpösen täynnä kaikkea mahdollista. Ja minullahan on päällä edelleen se kukkaruukkujen ostokielto ;) Jollekin pitäisi myös laittaa polkupyörien ostokielto, tosin varastossa on enää vain yksi pyörä ja sehän on tietysti kukkaruukkujeni edessä...

Tässä myös pari uutta viherkasvia: korallikaktus ja glitterillä koristeltu mehitähti, jonka sain työkaverilta.



Tämä anopinhammas näytti jotenkin niin orvolta tuon pienen aluslautasen kanssa, että jotain oli keksittävä. 

Varastosta löytyi rustiikkinen lautanen ja aiemmin olin ostanut noita valkoisia koristekiviä. Siitäpä tulikin sitten loistava yhdistelmä.



Perjantaina vietettiin ystävän kanssa pi…

Anopinhampaita ja musta palmuvehka

Viikolla sain työkaverilta anopinhampaan pistokkaita vai mikä se nyt oikea nimitys onkaan... Mutta anyway, luulin että saan pikkuisia kasvin alkuja.... Mutta sainkin aivan mahtavan ison anopinhampaan. En vielä tiedä, että jaanko tuon useampaan purkkiin vai annanko olla tuollaisena isona.


Tässä sitten meikäläisen rakkaudella vaalima, useamman vuoden kasvatettu anopinhammas. Täytyy myöntää, että on hieman kasveissa eroja tai sitten en edellenkään ole mikään viherpeukalo. Tämä yksilö on ihmeenkaupalla sinnitellyt hengissä useamman vuoden. Ehkä syy on siinä, että kesät tämä viettää ulkona terassilla ja siirtyy vasta syksyisin sisäruokintaan.

Pari uutta kasvia on tullut myös ostettua.  Musta palmuvehka, en ole ennen kuullutkaan moisesta kasvista. Tämä oli niin eksoottisen näköinen, että eihän sitä voinut kauppaan jättää...  Innolla odotan, että pysyykö noin mustana ja onko uudet lehdet mustia vai vihreitä. Sikäli mikäli tämä on vielä hengissä parin kuukauden kuluttua.


Toinen uusi kasvi on…