Siirry pääsisältöön

Raparperia



Meidän pihassa suorastaan rehottaa raparperi.
Ja ihan aivan oman onnensa nojassa.
 Sillä varmaan kasvaakin niin kovasti,
kun tämä peukalo keskellä kämmentä- oleva puutarhuri ei ole koskenut siihen.
Paitsi katkonut varsia piirakkaan.
Ja eka kertaa kokeilin tehdä mehua.
Olipa hyvää ja helppotekoista.
Keitin vaan raparperin paloja, siivilöin ne pois ja lisäsin mehuun sokeria.
Jotenkin olen aina kuvitellut, että se on vaikeaa hommaa.

Instassa näin tuon idean, 
viedä kauniisti pakatut raparperit vaikka kesätuliaisina.
Ja voisihan tuohon vielä mukaan laittaa piirakan ohjeenkin.

Vielä pitäisi kokeilla grillissä pekoniin käärittyjä raparperin varsia.
Täällä tosin asuu yksi ennakkoluuloinen,
joka ei ole niin innostunut maistamaan somehittiä.
Mutta jos huijaan että nää on niitä nauravia nakkeja,
joita silloin lapsena syötiin :D





Jollekin iski työvuoro ja pitihän olla kohde mihin vertailla lehtien kokoa ;)

Mitä muuta noista raparpereista voisi tehdä?
Ideoita otetaan vastaan :)

Aurinkoista loppuviikkoa!


Kommentit

  1. Malli näyttää kyllä niin iloiselta ja sympaattiselta että. <3 Äitini on tehnyt hilloa ja se on kyllä tosi hyvää, pitäisi kysyä reseptiä. Kivaa viikkoa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Malli kyllä aina innostuu kameran nähdessään. Jopa niin paljon, että änkeää liian lähelle kameran linssiä;)
      Hilloa voisinkin kokeilla, nettihän on reseptejä pullollaan ;)
      Kivaa viikkoa sinullekin ♡

      Poista
  2. Kauniisti pakattu raparperit!
    Minulla kasvaa tosi huonosti oma raparperi.
    Onneksi naapuri toi minulle raparperia.
    Tein juuri muffineita raparperista!
    Mukavaa illan jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Eipä tullutkaan mieleen, että voisi leipoa muffineita. Pistetään idea korvan taa ;)
      Mukavaa iltaa sinullekin!

      Poista
  3. Kiva postaus ja ihana Ruu <3
    Minusta raparperi kiisseli on yksi kesän maku, sitä pitää aina saada! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari♡
      Kiisseliä en tänä vuonna olekaan vielä tehnyt, joten sitä seuraavaksi ;)

      Poista
  4. Tänä vuona onkin raparperit kasvanee hyvin malli näyttää niin veikeältä, en kyllä ole tehnyt kuin raparperi piirakkaa ja mehua. Mukavaa kesänjatkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Malli kiittää♡
      Todella aikaisin nuo raparperit kasvoi, oli niin lämmintä toukokuussa.
      Mukavaa kesää Ritva♡

      Poista
  5. Meilläkin on aivan jättimäisiä raparperejä! Enkä minäkään niistä osaa muuta kuin piirakkaa tai mehua tehdä (ja mehuakin on pakkasessa ennestään). Paitsi V on testannut jo useamman kerran niitä pekoniin käärittyjä raparperejä... Ihan en ole vielä myyty, melko erikoisen makuisia ovat :)

    Ihana idea tuo kauniisti pakatut raparperit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Saattaa olla, etten minäkään lämpene noille pekoni-raparpereille, mutta pitäähän kaikkea kokeilla ;)

      Poista
  6. Raparperista on niin moneksi, ihanaa herkkua! Aurinkoista viikkoa Ellen

    VastaaPoista
  7. Nam ihanaa ja niin on valtavat rapsut teillä, että sateelta voisi olla suojassa. <3 En ymmärrä miksi tänä vuonna meille ei tullut rapsua, aina on tullut, mitä on tapahtunut. Niin harmittaa, sillä raparperi on suosikkiherkku, yhdessä erilaisten sitruunaherkkujen kanssa.

    Ihanaa viikonloppua ja kiitos kauniista sanoista blogiin ja kuin myös. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on satanut vettä ja kuitenkin on ollut lämmintä, niin raparperi jatkaa vaan kasvamistaan. Parempi, etten rupea kikkailemaan, vaan annan sen kasvaa ihan itekseen ;)
      Ihanaa viikonloppua myös sinulle ja kiitos kun jaksat kommentoida <3

      Poista
  8. Voi miten ihana Collie. Minulla oli aikoinaan saman rodun edustaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos♡
      Tämä on meillä toinen collie eikä varmaan viimeinen;)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihanan tuikitavallinen viikonloppu

Jostakusta viikonloppuni voi kuulostaa todella tylsältä. Nykyään kuitenkin nautin kaikista eniten näistä tavallisista ja ehkäpä jopa tylsistäkin viikonlopuista. Tiedossa vain peruskotihommia: pyykkäystä, imurointia sekä paikkojen järjestelyä. Välillä blogien lukemista ja kameraan tarttumista. Kohokohtana viikonlopussa voi olla pitkä kävelylenkki ystävän kanssa, hyvä ruoka tai se, kun saunan jälkeen pääsee nukkumaan puhtaisiin lakanoihin. Todella arkisia asioita, mutta silti niin luksusta, omalla tavallaan. Harmi, että ilma on niin kylmä, ettei pääse hiihtämään. Juu-u, kuulitte ihan oikein että minua harmittaa...Ihmistä, joka on suorastaan inhonnut hiihtämistä. Viime sunnuntaina kävin testaamassa ostamiani suksia ja todellakin tykästyin tuohon lajiin. Alkuviikosta löytyi sitten sellaisia lihaksia, joita en edes tiennyt olevan olemassakaan.... Aurinkokin näyttäytyi hivenen ja olihan se ihana näky pitkästä aikaa. Muutenkin päivät ovat tuntuneet paljon valoisimmilta ...

Vähän sitä joulua ja arvonta

Lumiset maisemat ovat saaneet aikaan joulufiiliksen. Joten tämän vuoden jouluhulluttelut on siis virallisesti aloitettu eilen. Ripustelin valoja ja joululehtiäkin on selailin. Tänään olisi tarkoitus laittaa lisää valoja, ja ehkäpä jotain jouluista askarteluakin... Huonekuusikin tuli ostettua ja jännätään taas niinkuin joka vuosi, että onko sitä enää jouluna... Tuo Pentikin maljakko on muuten siitä kätevä, että se käy suojaruukustakin. Täydet pointsit myyjälle, joka oli myynyt se miehelleni ;) Sillä alunperin halusin saman sarjan maljakkoa, mutta erimallia joululahjaksi.  Innostuin taas leikkimään kameralla, nuo lumiset näkymät saa mielikuvituksen laukkaamaan. Ja eikös sitä sanotakin, että lapsi on terve kun se leikkii  ;) En tiedä päteekö tuo sanonta reilusti yli nelikymppisiin...  ( Noilla kuvilla osallistun  Mansikkatilan mailla -blogin  Kukkailotteluun. ) Ja sitten arvontaan! Bloggausta on takana 3 vuo...

Kolme silmäterää

Tänä talvena olen tehnyt ennätyksen viherkasvien tappajana. Vain kolme kasvia on voimissaan sekä pari yksilöä elämän ja kuoleman rajamailla. Jotenkin olen onnistunut tappamaan nekin easy care-kasvit, vaikka niidenhän piti olla todella helppohoitoisia. Silmäteräni nro 1. anopinkieli Se onkin kasvanut kohisten ja toivotaan, että lisääntyvä valo pitää sen hengissä. Silmäteräni nro 2. korallikaktus. Tämäkin kasvoi todella paljon  kesäisellä terassilla.   Silmäteräni nro 3. anopinhammas. Se suurempi versio tästä alkoi kellastumaan ja tiputtamaan lehtiä. Se oli niin surkean näköinen, ettei siinä ollut edes mitään pelastettavaa. Tämän vuoden ekat tulppaanitkin on ostettu. Ja värihän on tuttu ja turvallinen ;) Pitkästä aikaa kolmen päivän vapaa. Tarkoitus oli käydä tänään hiihtämässä, mutta pakkasta on ollut parikymmentä astetta, joten  olen käynyt kävelylenkillä assarin kanssa ja sukset saavat odottaa parempia hiihtokelejä. Toisaalta pikkusiivoil...