Peikonlehti tuli taloon

Lähimarketti on yllättänyt kukkavalikoimallaan.

Yhtenä sunnuntaina kun menin pikaisesti hakemaan seuraavan päivän eväitä töihin,

silmiini osui eräs viherkasvi.

Tarkemmin tutkailtuani kasvia, se osoittautui peikonlehdeksi.

Joten kaappasin sen äkkiä ostoskoriin, kun oli ainokainen ;)

Toivottavasti se viihtyy hoidossani.

Se on ainakin todistettu, että kummituspuu, ilmakasvit sekä 

huonekuusi eivät tykkää hoidostani.

Googlettelin hoito-ohjeita,

sillä peikonlehti on minulle ihan uusi tuttavuus.

Tälläisiä ohjeita löysin:

- Puolivarjoisa paikka, aurinko viottaa lehtiä.

- Säännöllinen kastelu, multa ei saa kuivahtaa rutikuivaksi.

- Pitää sumuttamisesta.

- Lehtiä on hyvä pyyhkiä, jotta peikonlehti saa hengittää.

- Viihtyy pienessä ruukussa.

- Kasvattaa ilmajuuria, jotka voi ohjata kasvamaan multaan. Niitä ei kannata poistaa.

- Koska juuret ovat hauraat, peikonlehteä ei kannata istuttaa turhaan uudelleen. 

Pintamullan vaihtaminen riittää.

Niinpä peikonlehti pääsi itsekastelevaan ruukkuun,

vaikka ruukku itsessään ei niin hivelekään sisustussilmääni.

Tosin jos löydän kivan suojaruukun,

niin tuohan sujahtaa sinne kätevästi piiloon.

Otin myös äitini neuvosta vaarin,

ja laitoin muutaman kasviravinnepuikon multaan.

Minähän en muista mitään lannoitteita lisätä kasteluveteen....

Ansaittu talviloma on alkanut.

Tosin huonolla menestyksellä, sillä tämä kolmatta viikkoa jatkunut flunssa jyllää edelleen.

Luulin jo olevani voiton puolella, mutta alkuviikosta sain uudestaan kurkkukipeän.

Ja nyt on sitten taisteltu sitä vastaan.
Mutta etiäpäin mennään, sanoi mummo lumessa ;)


Leppoisaa sunnuntaita!