Siirry pääsisältöön

Helppo ja herkullinen omenapiirakka

Mitäpä olisi syksy ilman omenapiirakkaa...
Vaikka olenkin laiska leipoja, niin ainakin kerran syksyllä täytyy omenapiirakkaa tehdä.

Sain pussillisen kotimaisia omenoita, joten eikun leipomaan.
Pohjan tein TÄLLÄ  samaisella ohjeella kuin raparperipiirakassakin ja 
alunperinhän ohjeen löysin Sarilta My Sweet Home - blogista.










Tämä taisi osua nappiin,
sillä en muistakaan milloin olisin saanut näin paljon kehuja leipomuksistani.
Tosin en ole tainnut ihan urakalla leipoakaan....
Tai sitten tämä on vaan kieroa peliä,
ja minua yritetään saada leipomaan useammin...


Kauniita syyskuun päiviä!





Kommentit

  1. Ihanaa, kun olet ottanut ohjeen talteen ja sillä leivoskelet.
    Herkullisen näköistä piirakkaa ja söpö tuo lusikka tuossa!
    Syksy ei olisi kyllä syksy ilman omppupiirakkaa, nam :)

    Leppoisaa keskiviikko iltaa sulle Ellen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ohjeesta Sari!
      Tästä on tullut lemppariohje piirakoihin, helppo ja hyvä;)
      Leppoisaa keskiviikkoa sinnekin♡

      Poista
  2. Kyllä maistuisi pala tuosta ihanasta omppupiirakasta!😋
    Herkulliset kuvat!😍

    VastaaPoista
  3. Oi, omppupiiras on syksyn ehdottomia herkkuja!
    Nam!

    Viehättävän heleitä syyspäiviä sinne!

    VastaaPoista
  4. Voi kun näyttää hyvältä tuo omppupiirakka!! Ihania kuvia�� Kyllä sitä tosiaan on edes kerran itsetehtyä omppupiirakkaa syksyllä saatava:) Kaunista viikonjatkoa sinne♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Niin, voishan tuota omenapiirakkaa tehdä muulloinkin kuin syksyllä ;)
      Kivaa loppuviikkoa<3

      Poista
  5. Omenapiirakat on niin herkkua, mustikkapiirakan rinnalla toinen suosikkini. Itseltäni löytyy omenapaistoksen ohje jossa omenat tulee pohjalle ja taikina siihen päälle, voi nams sitä voi syödä ihan tolkuttomasti.

    VastaaPoista
  6. Herkullisen näköistä täytyypä kokeilla nyt niitä omenoita on:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos<3
      Nyt on ainakin omenoista vara valita.
      Kivaa loppuviikkoa Ritva<3

      Poista
  7. Satu, sinähän oletkin aikamoinen jauhopeukalo!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihanan tuikitavallinen viikonloppu

Jostakusta viikonloppuni voi kuulostaa todella tylsältä. Nykyään kuitenkin nautin kaikista eniten näistä tavallisista ja ehkäpä jopa tylsistäkin viikonlopuista. Tiedossa vain peruskotihommia: pyykkäystä, imurointia sekä paikkojen järjestelyä. Välillä blogien lukemista ja kameraan tarttumista. Kohokohtana viikonlopussa voi olla pitkä kävelylenkki ystävän kanssa, hyvä ruoka tai se, kun saunan jälkeen pääsee nukkumaan puhtaisiin lakanoihin. Todella arkisia asioita, mutta silti niin luksusta, omalla tavallaan. Harmi, että ilma on niin kylmä, ettei pääse hiihtämään. Juu-u, kuulitte ihan oikein että minua harmittaa...Ihmistä, joka on suorastaan inhonnut hiihtämistä. Viime sunnuntaina kävin testaamassa ostamiani suksia ja todellakin tykästyin tuohon lajiin. Alkuviikosta löytyi sitten sellaisia lihaksia, joita en edes tiennyt olevan olemassakaan.... Aurinkokin näyttäytyi hivenen ja olihan se ihana näky pitkästä aikaa. Muutenkin päivät ovat tuntuneet paljon valoisimmilta ...

Vähän sitä joulua ja arvonta

Lumiset maisemat ovat saaneet aikaan joulufiiliksen. Joten tämän vuoden jouluhulluttelut on siis virallisesti aloitettu eilen. Ripustelin valoja ja joululehtiäkin on selailin. Tänään olisi tarkoitus laittaa lisää valoja, ja ehkäpä jotain jouluista askarteluakin... Huonekuusikin tuli ostettua ja jännätään taas niinkuin joka vuosi, että onko sitä enää jouluna... Tuo Pentikin maljakko on muuten siitä kätevä, että se käy suojaruukustakin. Täydet pointsit myyjälle, joka oli myynyt se miehelleni ;) Sillä alunperin halusin saman sarjan maljakkoa, mutta erimallia joululahjaksi.  Innostuin taas leikkimään kameralla, nuo lumiset näkymät saa mielikuvituksen laukkaamaan. Ja eikös sitä sanotakin, että lapsi on terve kun se leikkii  ;) En tiedä päteekö tuo sanonta reilusti yli nelikymppisiin...  ( Noilla kuvilla osallistun  Mansikkatilan mailla -blogin  Kukkailotteluun. ) Ja sitten arvontaan! Bloggausta on takana 3 vuo...

Anopinhampaita ja musta palmuvehka

Viikolla sain työkaverilta anopinhampaan pistokkaita vai mikä se nyt oikea nimitys onkaan... Mutta anyway, luulin että saan pikkuisia kasvin alkuja.... Mutta sainkin aivan mahtavan ison anopinhampaan. En vielä tiedä, että jaanko tuon useampaan purkkiin vai annanko olla tuollaisena isona. Tässä sitten meikäläisen rakkaudella vaalima, useamman vuoden kasvatettu anopinhammas. Täytyy myöntää, että on hieman kasveissa eroja tai sitten en edellenkään ole mikään viherpeukalo. Tämä yksilö on ihmeenkaupalla sinnitellyt hengissä useamman vuoden. Ehkä syy on siinä, että kesät tämä viettää ulkona terassilla ja siirtyy vasta syksyisin sisäruokintaan. Pari uutta kasvia on tullut myös ostettua.  Musta palmuvehka, en ole ennen kuullutkaan moisesta kasvista. Tämä oli niin eksoottisen näköinen, että eihän sitä voinut kauppaan jättää...  Innolla odotan, että pysyykö noin mustana ja onko uudet lehdet mustia vai vihreitä. Sikäli mikäli tämä on vielä hengissä pari...