Edelleen Esterin lumoissa

Kauniiden astioiden kerääminen on yksi paheistani.

Oikeastaan kaikki kauniit esineet taitaa heikkouteni, jos ollaan rehellisiä. Kuten aiemmin syksyllä postasin, niin Arabian Esteri-sarja on tämän hetken heikkouteni. Olenkin menettänyt itsehillintäni näiden astioiden suhteen ja muutama uusi Esteri on tullut hankittua. Mutta nyt sarjani on melkein täydellinen, paitsi mukeja on vain kaksi kappaletta. Niitä pitäisi olla kuitenkin neljä, niin vieraidenkin kanssa voisi kahvitella Estereistä.

Aiemmin olen himoinnut Pentikin Vanilja-sarjaa ja viime vuosina Marimekon mustavalkoista Räsymatto- ja Siirtolapuutarhasarjaa. Koskapa kaappitila on rajallista ja niinkuin oma budjettikin, niin niitä en ole hankkinut. Toisaalta mietin tuota Marimekkoa, että kyllästynkö siihen, kun se on kuitenkin niin mustavalkoinen. Onneksi ystävälläni on noita Marimekon astioita ja voin nauttia niistä aina kun poikkean hänen luonaan.

Toisaalta tämä kauniiden esineiden haaliminen on vastaiskuni konmaritukselle. Ehkäpä haluan kulkea vastavirtaan ja antaa piut paut koko maritukselle. Miksi kodin pitäisi olla askeettinen ja suorastaan tyhjä. Itse kaipaan kodikkuutta, lämpöä ja kerroksellisuutta kotiini. On monia esineitä, joista en halua luopua, vaikka tällä hetkellä en niitä tarvitsekaan. Mutta niihin liittyy muistoja.

Minä kyllä kadehdin niitä ihmisiä jotka pystyvät luopumaan kaikesta turhasta ja pitämään kotinsa väljänä. Ja heidän kaappiensa järjestystä todella kadehdinkin. Siinä minulla olisi paljon opittavaa.

Ja kun nainen olen, sekä vielä kaksonen horoskoopilta, niin minähän voin vaihtaa mielipidettä;)

Saattaahan se olla, että kevään korvalla minulle iskee armoton raivausvietti ja haluan luopua kaikesta ylimääräisestä. Never know...

Eräänä tammikuisena päivänä aurinko paistoi kunnolla pitkään aikaan. Minullahan syntyi heti päässä visio, että Esterit pitää kuvata ulkona lumihangessa, auringonpaisteessa. Ei muuta kuin menoksi, paitsi että kameran akku oli tyhjä ja toinen akku oli mystisesti kadonnut...joten piti odottaa, että akku latautuu. Kauneimmat auringonsäteet kerkesi hävitä sillä välin... Niinpä, että tällainen amatöörikuvaaja asialla...No, sain edes pienen palasen tuota punertevaa taivasta kuviin.

 Sisällä Esterit saivat oman "hyllyn". 

Tästä näkymästä tykkään. Vaikka kaikki ovat eri sarjaa ( Esteri, Kastehelmi, Aarikan pässi) ja erikuosia, niin jotenkin ne vaan käyvät yhteen eikä lopputulos ole liian levoton.

Onpa mukavaa, että päivät alkaa olla valoisia ja valokuvia tuleekin taas otettua paljon enemmän. Ja se kuvien ottamisen helppous kun ei  tarvitse taistella pimeyttä vastaan.

Kivaa keskiviikkoa<3