Siirry pääsisältöön

Tuomenkukkia ja uusia tuttavuuksia kesäkukissa

Tänä viikonloppuna on saatu nauttia auringon ja lämpimän sään
lisäksi tuomenkukista ja niiden huumaavasta tuoksusta.
En kyllä muista, olisiko koskaan tuomi ollut näin aikaisin täällä kukassa. 
Harmi vaan, kun kukinta-aika on niin lyhyt.
 Muutama oksa piti hakea maljakkoon migreenin uhallakin.





Yhden oksan jätin sisälle ja muut toin terassin pöydälle.


Tosin loppujen lopuksi siirsin tuomenkukat ruostuneen tarjottimen eteen.
Tuohon onkin mukava vaihdella luonnonkukkasia ajankohdan mukaan. Ja tykkään tuosta rappioromanttisesta ilmeestä.



Ilmat kun on olleet niin upeita, niin pakkohan se oli poiketa puutarhamyymälään.
 Tämä verililjapuu suorastaan huusi päästä meille ;) Viime kesänä etsin kyseistä kasvia, mutten löytänyt mistään. 

Tämä taitaa oikeasti olla huonekasvi, joten yritän syksyllä siirtää sen sisätiloihin.
Nyt vaan pitäisi löytää tälle joku kiva ruukku. 


Toinen uusi tuttavuus oli tämä koristebataatti. Nuo lehdet on mielettömän kauniin väriset. 


Musta petuniakin pääsi meille, sillä se oli ehdottomasti viime kesän lemppari.
Jottei kukista tulisi liian synkkää ilmettä,
 niin täytyy hakea vielä vaaleanpunaisia pelargonioita ja jotain valkoista kukkaa.
 Siinäpä se sitten taitaa olla meidän tämän kesän värimaailma.


Tälläinen on tämän viikon Kukkailottelu.

Viikonloppu on vietetty pääasiassa ulkona. 
Ja kuten kuvasta näkyy, pihahommat vaatii veronsa ;)
Eipä silti, itsekin sitä on tainnut saada jonkin asteen ulkoilmamyrkytyksen ja unta ei ole tarvinnut houkutella.




Leppoisaa sunnuntai-iltaa 
ja 
lämpöisiä päiviä uuteen viikkoon<3




Kommentit

  1. Ihanat tuomenoksat ja kuvat, tuo tarjotin on kivan vanha ja ruostunu.
    Aurinkoista viikkoa sinnekin toivotaan että lämmintä riittää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari♡
      Näyttäisi, että ainakin maanantaina ja tiistaina ei palele, luvattu +26😉
      Aurinkoisia päiviä sinulle☀️☀️☀️

      Poista
  2. IHana Tuomi ja tosiaan sen huumaava tuoksu. Voisi kyllä tosiaan omallekin pihalle miettiä Tuomea. Ihanaa uutta viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nanni♡
      Meillä tuo tuomi alkaa olla jo aika vanha, joten saa nähdä, milloin se pitää kaataa.
      Aurinkoista ja lämpimää viikkoa☀️

      Poista
  3. Tykkään kovasti tuosta asetelmasta :)
    Onneksi kohta tuomea seuraa syreenit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Kiva kun alkaa olla vaikka mitä luonnonkukkia saatavilla:)

      Poista
  4. Tuomi on kyllä kaunis, mutta haju ehkä vähän liikaa sisätiloissa. Itsekin yhden ainokaisen oksan toin Urnan kaveriksi ja oli ihan riittävästi. Nyt vaan odottelen, että syreenit alkaa kukkia ja saisin sieltä jonkun oksan tilalle. Joskaan ei kauaa maljakossa kestä.

    Tarjotin ja lasipullot on kaunis yhdistelmä <3.

    Punasävyiset kasvit on sellaisia, joille en ole vielä lämmennyt, mutta olen aina niin jälkijunassa muutenkin, joten vannomatta paras :).

    Ihania päiviä sulle ja assar(e)ille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annukka♡
      Minäkään en aiemmin tykännyt tälläisistä värikkäistä kasveista. Ja musta väri kukissa tuntui ihan kamalalta. Tosin värinokkonen oli liian värikäs minulle ja sen jätin suosiolla kauppaan;)
      Minä olen ihan samanlainen jälkijunassa kulkija. Yleensä jokin trendi on jo ohi, kun minä vasta lämpenen sille.
      Aurinkoisia päiviä sinulle☀️☀️☀️

      Poista
  5. Kauniit kuvat!
    Ihanaa uutta viikkoa!💕💕

    VastaaPoista
  6. Todella kauniin näköistä. Ja kivoja tummia kukkahankintoja olet tehnyt. Sopisi hyvin meidän ostaman käärmeenparran kaveriksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Minäkin haluaisin sen käärmeenparran, näytti niin eksoottiselta;)

      Poista
  7. Kauniin romanttinen kuva tuomen oksasta ja ihanasta tarjottimesta. <3 Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marianne💕
      Aurinkoisia ja lämpimiä päiviä sinne☀️☀️☀️

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkattu tyynynpäällinen

En ole yhtään neuloja-tyyppi, mutta virkkaamisesta tykkään.  Varmaan johtuu myös siitä, että minulla ainakin tulee virkkaamalla nopeammin valmista.  Olen virkannut ontelokuteesta koreja.  Näin jossakin virkatun tyynynpäällisen ja siitä sitten innostuin. Kuvasin tyynyn sängyn päällä, koska mies on tehnyt olohuoneen sohvasta ja tyynyistä melkoisen kisakatsomon. Kerrankin tyynyjen määrästä ei  tullut sanomista ;) Joten sohva ei ollut kovinkaan kuvauksellinen.... Toisaalta ihan hyvä kun kisat loppuu, niin pääsee normaaliin päiväjärjestykseen ;) Näillä näkymin tyyny menee olohuoneen sohvalle kisojen loputtua. Haaveissa olisi virkattu rahi, mutta se on jo sen verran isompi projekti, että täytyy harkita tarkkaan.  Joillekin minun projekteille on tapana käydä niin, että alkuun innostun  ja innostus lopppuu lyhyeen, enkä jaksa tehdä loppuun asti.  Näin on käyny monelle villapaidan alulle... Siksi tuo neulominen ei ole minun ...

Vähän sitä joulua ja arvonta

Lumiset maisemat ovat saaneet aikaan joulufiiliksen. Joten tämän vuoden jouluhulluttelut on siis virallisesti aloitettu eilen. Ripustelin valoja ja joululehtiäkin on selailin. Tänään olisi tarkoitus laittaa lisää valoja, ja ehkäpä jotain jouluista askarteluakin... Huonekuusikin tuli ostettua ja jännätään taas niinkuin joka vuosi, että onko sitä enää jouluna... Tuo Pentikin maljakko on muuten siitä kätevä, että se käy suojaruukustakin. Täydet pointsit myyjälle, joka oli myynyt se miehelleni ;) Sillä alunperin halusin saman sarjan maljakkoa, mutta erimallia joululahjaksi.  Innostuin taas leikkimään kameralla, nuo lumiset näkymät saa mielikuvituksen laukkaamaan. Ja eikös sitä sanotakin, että lapsi on terve kun se leikkii  ;) En tiedä päteekö tuo sanonta reilusti yli nelikymppisiin...  ( Noilla kuvilla osallistun  Mansikkatilan mailla -blogin  Kukkailotteluun. ) Ja sitten arvontaan! Bloggausta on takana 3 vuo...

Kolme silmäterää

Tänä talvena olen tehnyt ennätyksen viherkasvien tappajana. Vain kolme kasvia on voimissaan sekä pari yksilöä elämän ja kuoleman rajamailla. Jotenkin olen onnistunut tappamaan nekin easy care-kasvit, vaikka niidenhän piti olla todella helppohoitoisia. Silmäteräni nro 1. anopinkieli Se onkin kasvanut kohisten ja toivotaan, että lisääntyvä valo pitää sen hengissä. Silmäteräni nro 2. korallikaktus. Tämäkin kasvoi todella paljon  kesäisellä terassilla.   Silmäteräni nro 3. anopinhammas. Se suurempi versio tästä alkoi kellastumaan ja tiputtamaan lehtiä. Se oli niin surkean näköinen, ettei siinä ollut edes mitään pelastettavaa. Tämän vuoden ekat tulppaanitkin on ostettu. Ja värihän on tuttu ja turvallinen ;) Pitkästä aikaa kolmen päivän vapaa. Tarkoitus oli käydä tänään hiihtämässä, mutta pakkasta on ollut parikymmentä astetta, joten  olen käynyt kävelylenkillä assarin kanssa ja sukset saavat odottaa parempia hiihtokelejä. Toisaalta pikkusiivoil...