Siirry pääsisältöön

Raparperipiirakkaa ja kielojen tuoksua

Sain viime viikolla työkaverilta tälläisen raparperipiirakan ohjeen.
Hän kehui ohjeen maasta taivaisiin, joten minunkin oli pakko kokeilla.
Tämä raparperipiirakka on todella muhkea ja kuohkea, se todellakin vie kielen mennessään.


MAISEMAKAHVILAN RAPARPERIPIIRAKKA

muruseos:
8 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
250 g voisulaa

pohjataikina:
noin 2/3 muruseoksesta
2 dl piimää / vispikermaa / kermaviiliä
1 kanamuna

täyte:
1 l raparperipaloja
2 tölkkiä rahkaa ( 2x250g)
2 dl sokeria
3 tl vaniljasokeria 

pinnalle: noin 1/3 muruseoksesta

1. Sekoita muruseoksen kuivat aineet ja lisää lopuksi voisula. Jaa seos kahteen eri kulhoon. Laita toiseen kulhoon 1/3 osa muruseoksesta, joka jää pinnalle ripoteltavaksi.

2. Lisää pohjataikinaan piimä ja kananmuna. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille.

3. Ripottele pohjataikinan päälle raparperinpalat.

4. Sekoita rahka, sokeri, munat ja vaniljasokeri. Kaada seos pohjataikinan ja raparperipalojen päälle. Ripottele lopuksi muruseosta pinnalle ja paista 175-asteisessa uunissa n. 45 minuuuttia.


Ohjeessa kehotettin vielä laittamaan vaniljakastiketta päälle, 
mutta omasta mielestäni piirakka ei sitä kaivannut.

Tällä ohjeella tehdään tästä lähtien meidän talossa raparperipiirakat sekä muutkin marjapiirakat. Suosittelen kokeilemaan ;)


Kieloja on myös haettu maljakkoon ja niiden voimakkaasta tuoksusta johtuen, terassin pöytä on niiden paikka. Harmi:(  
Sillä tykkään todella paljon tuosta valkoisesta ja tummanvihreästä yhdistelmästä.



Tälläinen on tämän viikon Kukkailottelu.

Tällä hetkellä tuntuu, että luonto puskee kukkia niin kovalla vauhdilla, ettei kerkeä pysyä perässä. Norjanangervot on kukkineet, syreeni ja pihlaja ovat tällä hetkellä kukassa.
Lupiinitkin näyttävät kohta kukkivan. Aika jännä, kun jonakin kesänä lupiineja saatu maljakkoon vasta juhannuksena. Ja sitä ennen on jännätty koko juhannusviikko, että saako lupiinin kukkia maitotonkkaan, sillä jotenkin ne mielestäni kuuluvat juhannukseen.


Ensi viikolla täällä näyttäisi olevan kylmää, joten kahvitteluhetket terassilla voi unohtaa. Toivottavasti tuo kylmeneminen on vain pieni notkahdus, jotta saataisiin vielä nauttia kunnon kesästä.

Kaunista kesäkuuta<3



Kommentit

  1. Makoisan näköistä piirakkaa, täytynee kyllä kokeilla.
    Kielot on kauniita, täällä niitä ei juurikaan luonnossa näy.
    Mulla alkaa loma huomenna ja heti kylmeni :) toivottavasti pian taas lämpenee!
    Iloa uuteen viikkoosi ja mukavaa tätä iltaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari♡
      Täälläkin olen nähnyt kieloja vain tuossa yhdessä paikassa, ei niitä taida ihan joka kulmalla olla.
      Voi harmi tuo ilman kylmeneminen, kun sinulla alkoi loma! Mutta jospa se lämpenee, niin saat nauttia kunnolla. Vaikka toisaalta loma on loma, vaikka olisikin vähän huonompikin sää.
      Ihanaa ja rentouttavaa lomaa sinulle♡♡♡

      Poista
  2. Tänään bongailin myös kieloja,on se vaan niin kaunis kukka.Meillä olisi ra0arperia tuolla valmiina pihalla,piirakkaa vaan leipomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kielo on yksinkertaisen kaunis kukka.
      Meillä raparperit on suorastaan villiintyneet kasvamaan. Eli useamman piirakan saa leivottua ;)

      Poista
  3. Ihanat kuvat ja niin hyvännäköistä piirakkaa..nam:) Mukavaa alkanutta viikkoa♥

    VastaaPoista
  4. Hyrrr, olipa tänään ainakin täällä Lahessa kylmä päivä. Toivottavasti helteet vielä palaisi! Lämpö ja aurinko tuntuivat pitkän talven jälkeen niin ihanilta!
    Luonto on kyllä ollut upeassa kukassa; ulos katsoessa näyttäisi, että kuukausi olisi vaihtunut jo heinäkuuksi. :)
    Meillä syötiin kans viikonloppuna vastaavanlaista piirakkaa; hyvää oli! :P
    Mukavaa alkanutta viikkoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Täälläkin on ollut järkyttävän kylmä päivä😨 Onneksi näyttäisi edes sunnuntaina vähän lämpiävän. Jospa tämä oli tämän kesän kylmin viikko...
      Kivaa viikkoa sinulle💕

      Poista
  5. Piirakka näyttää niin hyvältä. Raparperiä pitäisikin käydä takapihalta napsasemassa ja tehdä kanssa jossain vaiheessa jonkinlainen leipomus. Kieloja olen kanssa muutamaan otteeseen maljakkoon hakenut. Jonkin aikaa kestävät sisällä hyvinä. Mukavaa viikkoa sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Meillä tuo raparperi kasvaa niin nopeasti, että pitäisi taas leipoa piirakkaa;) Tai tehdä kiisseliä tai mehua...
      Kivaa loppuviikkoa♡

      Poista
  6. Tällä viikolla on kyllä varmaan pakko tehdä raparperipiirakkaa, on se niin hyvää! Viime vuonna tein useastikin tuon Jenspan ohjeella, missä päälle tulee marenki...:)
    Kielot näyttää täällä valitettavasti jo enimmäkseen kellastuneilta. Sitä toivoisi, että kaikki kevät- ja kesäkukat kukkisivat hieman pidempään! Täällä on edelleen niin kylmä, että ei voi erehtyä kuukaudesta. Kesäkuuhan se.:P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin on järkyttävän kylmä, toivottavasti kesäkukat ei ota nokkiinsa. Mehiläisetkin näyttää olevan ihan kohmeessa, eivät ole vissiin tottuneet näin kylmään.
      Olisin kyllä toivonut edes vähän lämpimämpää kesäkuuta...

      Poista
  7. Maisemakahvila sijaitsee Hämeenkyrössä ja aina kesäisin tuota herkkua on siellä tarjolla. Olipa kiva, että reseptikin on saatavilla. Hyvää piirakkaa tuo on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun kerroit tälläisen faktan :) Minulla ei ollut aavistustakaan että tälläinen maisemakahvila on oikeasti olemassa. Ja todellakin hyvää on ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolme silmäterää

Tänä talvena olen tehnyt ennätyksen viherkasvien tappajana. Vain kolme kasvia on voimissaan sekä pari yksilöä elämän ja kuoleman rajamailla. Jotenkin olen onnistunut tappamaan nekin easy care-kasvit, vaikka niidenhän piti olla todella helppohoitoisia. Silmäteräni nro 1. anopinkieli Se onkin kasvanut kohisten ja toivotaan, että lisääntyvä valo pitää sen hengissä. Silmäteräni nro 2. korallikaktus. Tämäkin kasvoi todella paljon  kesäisellä terassilla.   Silmäteräni nro 3. anopinhammas. Se suurempi versio tästä alkoi kellastumaan ja tiputtamaan lehtiä. Se oli niin surkean näköinen, ettei siinä ollut edes mitään pelastettavaa. Tämän vuoden ekat tulppaanitkin on ostettu. Ja värihän on tuttu ja turvallinen ;) Pitkästä aikaa kolmen päivän vapaa. Tarkoitus oli käydä tänään hiihtämässä, mutta pakkasta on ollut parikymmentä astetta, joten  olen käynyt kävelylenkillä assarin kanssa ja sukset saavat odottaa parempia hiihtokelejä. Toisaalta pikkusiivoilukaan sisätilo

Anopinhampaita ja musta palmuvehka

Viikolla sain työkaverilta anopinhampaan pistokkaita vai mikä se nyt oikea nimitys onkaan... Mutta anyway, luulin että saan pikkuisia kasvin alkuja.... Mutta sainkin aivan mahtavan ison anopinhampaan. En vielä tiedä, että jaanko tuon useampaan purkkiin vai annanko olla tuollaisena isona. Tässä sitten meikäläisen rakkaudella vaalima, useamman vuoden kasvatettu anopinhammas. Täytyy myöntää, että on hieman kasveissa eroja tai sitten en edellenkään ole mikään viherpeukalo. Tämä yksilö on ihmeenkaupalla sinnitellyt hengissä useamman vuoden. Ehkä syy on siinä, että kesät tämä viettää ulkona terassilla ja siirtyy vasta syksyisin sisäruokintaan. Pari uutta kasvia on tullut myös ostettua.  Musta palmuvehka, en ole ennen kuullutkaan moisesta kasvista. Tämä oli niin eksoottisen näköinen, että eihän sitä voinut kauppaan jättää...  Innolla odotan, että pysyykö noin mustana ja onko uudet lehdet mustia vai vihreitä. Sikäli mikäli tämä on vielä hengissä parin kuukaud

Vähän sitä joulua ja arvonta

Lumiset maisemat ovat saaneet aikaan joulufiiliksen. Joten tämän vuoden jouluhulluttelut on siis virallisesti aloitettu eilen. Ripustelin valoja ja joululehtiäkin on selailin. Tänään olisi tarkoitus laittaa lisää valoja, ja ehkäpä jotain jouluista askarteluakin... Huonekuusikin tuli ostettua ja jännätään taas niinkuin joka vuosi, että onko sitä enää jouluna... Tuo Pentikin maljakko on muuten siitä kätevä, että se käy suojaruukustakin. Täydet pointsit myyjälle, joka oli myynyt se miehelleni ;) Sillä alunperin halusin saman sarjan maljakkoa, mutta erimallia joululahjaksi.  Innostuin taas leikkimään kameralla, nuo lumiset näkymät saa mielikuvituksen laukkaamaan. Ja eikös sitä sanotakin, että lapsi on terve kun se leikkii  ;) En tiedä päteekö tuo sanonta reilusti yli nelikymppisiin...  ( Noilla kuvilla osallistun  Mansikkatilan mailla -blogin  Kukkailotteluun. ) Ja sitten arvontaan! Bloggausta on takana 3 vuotta. Ajattelin alussa,