Siirry pääsisältöön

Ripaus syksyä ja kukkivia yllätyksiä

Kesä alkaa olla virallisesti ohi ja niinpä sisustustouhut sisällä ovat taas alkaneet kiinnostamaan.
Tänä syksynä olen heikkona tummiin, murrettuihin väreihin. Kultaa pitää myös olla ripaus, ja myös ruskean sävyt miellyttävät silmääni. Siis juuri kun ruskea oli inhokkilistallani sisustusväreissä...
No koskaan ei pidä sanoa "ei koskaan", olipa asia mikä tahansa. Sen olen oppinut tässä elämän varrella ja ennenkaikkea sisustuksen saralla.



Lauantaina käväisimme Ylivieskan Kärkkäisellä ja siellä tuo sisustusosasto on aivan upea. Viihtyisin siellä varmasti koko päivän, mikäli olisin yksin. Mutta onneksi tiedetään, että olen heikkona kyseiseen osastoon, niin sain viettää ihan itsekseni tuolla tovin hipistelemässä kaikkea kivaa. 

Keittiönpöydälle löysin kaitaliinan, joka on juuri oikean värinen. Nykyään meillä on harvemmin mitään liinaa pöydällä, mutta nyt tuntui siltä, että pöytä on kolkko ilman kaitaliinaa. 
Pari muutakin juttua löysin, mutta postaan niistä erikseen kun ovat asettuneet paikoilleen ;)




Olohuoneessa tv-tason päälle piti myös tehdä rouheampia asetelmia:
Palmuvehka betoniruukkuinen kakkuvadin päälle, Jyskin kynttilänjalka ja kirpparilta löydetty kannu.


Jotenkin tuntui siltä, että poron sarvetkin täytyi kaivaa esille.


Vaikka olen yllättynyt positiivisesti viherkasvien kasvamisesta terassilla,
niin purppurajuoru yllätti vielä vaaleanpunaisella kukalla. En tiennytkään, että tämä kukkii.


Myös rönsylilja on innostunut kukkimaan.

Ja perjantain ihana yllätys, kun naapuri oli tuonut krysanteemin postilaatikon tyhjentämisestä :)
Vaikka olen miljoona kertaa sanonut, että laatikon tyhjentämisestä ei ole vaivaa ja mielelläni sen teen. Ja joskushan sitä itsekin tarvitsee naaapurin apua. 
Taitaa muuten naapuri tietää että olen heikkona vaaleanpunaisiin kukkiin ;)

Mansikkatilan mailla-blogissa Kukkailotellaan.



 Joko te olette laittaneet syksyä kotona ja onko joku tietty väri, mikä on lemppari?

Tämäkin viikonloppu meni hujauksessa, mutta olihan se mukava käydä vähän muuallakin kuin pyöriä kotinurkissa. Ja lauantai-illan kohokohta oli tietysti Cheekin konsertti. Tässä sen taas huomaa, miten hitaasti lämpenevää sorttia olen. Nyt kun Cheek lopetti, niin minä vasta rupean tykkäämään Cheekin musiikista...

Leppoisaa sunnuntai-iltaa<3



Kommentit

  1. Nättiä <3. Ja tosi kaunis liina, vaikkei harmaa muka mun väri olekaan. Tulee kiva kontrasti ja lämpöä tosta kuparin värisestä kynttilänjalasta sille.

    Mun ei pitänyt ollenkaan ostaa mitään syksyisiä peruskasveja tänä vuonna, mutta niin vaan kassiin päätyi jo toista viikkoa sitten marjakanervia, callunoita ja hopealankoja, joita ei varsinkaan pitänyt hankkia :). No, siellä ovat paperikasseissa pihalla edelleen, kun ei muka sitten ollutkaan mitään sopivan kokoisia ruukkuja, mihin istuttaa. Mutta siis niitä ruukkuja en ainakaan osta lisää... (kunnes toisin todistetaan).

    Kärkkäiset on pahoja paikkoja :). Oikeastaan ihan hyvä, ettei meillä ole yhtään lähimailla. Lahdessa olen Vierumäelle mennessä pari kertaa poikennut ja totesin, että tarvii kyllä olla hyvin nukkunut ja syönyt, että jaksaa kierrellä kaupassa. Ihan hirveeeeesti kaikkea.

    Terkkuja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annukka<3

      Minäkin aion ostaa maltillisesti syyskukkia, pari callunaa ja ehkä hopealankaa. Kuitenkin siinä käy samalla tavalla kuin sinulla, että kassit pursuten lähden kotiin ;) Olisiko minulla nyt kerrankin järkeä päässä....

      Meidänkin piti ensin käydä juomassa viinerikahvit, jotta ei iske nälkä ja väsy tuolla Kärkkäisellä. Ja mieshän on tärkeää pitää kylläisenä, niin itsekin saa sitten katella rauhassa. Joo, todellakin ihan hirveesti kaikkea...Menisi todellakin aamusta iltaan jos kaiken katselisi. Tosin shoppailukiintiöni tulee nykyään aika lyhyessä ajassa täyteen :D

      Ihanaa viikkoa sinulle<3<3<3

      Poista
  2. Voi, mitä yllätyskukkijoita siellä!!
    Syksy tuo mukanaan sisusteluhalut ja yhtäkkiä sisätiloissa on ihanaa viettää aikaakin.
    Kauniita asetelmia olet tehnyt ja ihanan rouhea tuo betoniruukku.
    Ruu ja kukat, ihana yhdistelmä, toinen on niin rauhassa ja osaa poseerata <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari♡
      Jännä juttu, että tällä hetkellä viihtyy paremmin sisätiloissa kuin ulkona vaikka olisikin lämmin ilma. Kaipa sitä tänä kesänä sai olla tarpeeksi pihalla;)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tupasvilloja maljakkoon

Aamulenkillä käydessäni bongasin tutulta suolta tupasvilloja. Sainkin kerätä tupasvilloja ihan rauhassa, sillä ihme ja kumma, yhtään hyttystä ei häirinnyt minua. Nuo tupasvillojen valkoiset ja pumpulinpehmeät  höytyvät ovat yksinkertaisen kauniita. Tällä viikolla on enemmänkin ollut mielessä kaikki pehmeä ja lämpöinen, niinkuin villasukat ja torkkupeitot, sillä täällä on ollut järkyttävän kylmää.  Ainahan se taitaa olla kesäkuussa kylmää, jos tarkemmin muistelee... Jotenkin tuo lämmin toukokuu sekoitti pään ja sitä kuvitteli, että kesäkuussakin tarkenee vähemmällä vaatetuksella. Jotain posiitivista tässä kylmässä säässä on ollut: sain nimittäin pestyä melkein kaikki ikkunat yhtä lukuunottamatta. Se on todella hyvä suoritus, sillä ikkunanpesu ei kuulu lempipuuhiini. Ja muutenkin eilinen lauantai meni jossain kummassa siivoushurmoksessa ;) Joten nyt odotellaan niitä lämpimiä kesäpäiviä, jotta elon voi siirtää ulos hyvällä omallatunnolla. Tänään a

Anopinhampaita ja musta palmuvehka

Viikolla sain työkaverilta anopinhampaan pistokkaita vai mikä se nyt oikea nimitys onkaan... Mutta anyway, luulin että saan pikkuisia kasvin alkuja.... Mutta sainkin aivan mahtavan ison anopinhampaan. En vielä tiedä, että jaanko tuon useampaan purkkiin vai annanko olla tuollaisena isona. Tässä sitten meikäläisen rakkaudella vaalima, useamman vuoden kasvatettu anopinhammas. Täytyy myöntää, että on hieman kasveissa eroja tai sitten en edellenkään ole mikään viherpeukalo. Tämä yksilö on ihmeenkaupalla sinnitellyt hengissä useamman vuoden. Ehkä syy on siinä, että kesät tämä viettää ulkona terassilla ja siirtyy vasta syksyisin sisäruokintaan. Pari uutta kasvia on tullut myös ostettua.  Musta palmuvehka, en ole ennen kuullutkaan moisesta kasvista. Tämä oli niin eksoottisen näköinen, että eihän sitä voinut kauppaan jättää...  Innolla odotan, että pysyykö noin mustana ja onko uudet lehdet mustia vai vihreitä. Sikäli mikäli tämä on vielä hengissä parin kuukaud

Peikonlehti tuli taloon

Lähimarketti on yllättänyt kukkavalikoimallaan. Yhtenä sunnuntaina kun menin pikaisesti hakemaan seuraavan päivän eväitä töihin, silmiini osui eräs viherkasvi. Tarkemmin tutkailtuani kasvia, se osoittautui peikonlehdeksi. Joten kaappasin sen äkkiä ostoskoriin, kun oli ainokainen ;) Toivottavasti se viihtyy hoidossani. Se on ainakin todistettu, että kummituspuu, ilmakasvit sekä  huonekuusi eivät tykkää hoidostani. Googlettelin hoito-ohjeita, sillä peikonlehti on minulle ihan uusi tuttavuus. Tälläisiä ohjeita löysin: - Puolivarjoisa paikka, aurinko viottaa lehtiä. - Säännöllinen kastelu, multa ei saa kuivahtaa rutikuivaksi. - Pitää sumuttamisesta. - Lehtiä on hyvä pyyhkiä, jotta peikonlehti saa hengittää. - Viihtyy pienessä ruukussa. - Kasvattaa ilmajuuria, jotka voi ohjata kasvamaan multaan. Niitä ei kannata poistaa. - Koska juuret ovat hauraat, peikonlehteä ei kannata istuttaa turhaan uudelleen.  Pintamullan vaihtaminen riittää.