Siirry pääsisältöön

Ripaus syksyä ja kukkivia yllätyksiä

Kesä alkaa olla virallisesti ohi ja niinpä sisustustouhut sisällä ovat taas alkaneet kiinnostamaan.
Tänä syksynä olen heikkona tummiin, murrettuihin väreihin. Kultaa pitää myös olla ripaus, ja myös ruskean sävyt miellyttävät silmääni. Siis juuri kun ruskea oli inhokkilistallani sisustusväreissä...
No koskaan ei pidä sanoa "ei koskaan", olipa asia mikä tahansa. Sen olen oppinut tässä elämän varrella ja ennenkaikkea sisustuksen saralla.



Lauantaina käväisimme Ylivieskan Kärkkäisellä ja siellä tuo sisustusosasto on aivan upea. Viihtyisin siellä varmasti koko päivän, mikäli olisin yksin. Mutta onneksi tiedetään, että olen heikkona kyseiseen osastoon, niin sain viettää ihan itsekseni tuolla tovin hipistelemässä kaikkea kivaa. 

Keittiönpöydälle löysin kaitaliinan, joka on juuri oikean värinen. Nykyään meillä on harvemmin mitään liinaa pöydällä, mutta nyt tuntui siltä, että pöytä on kolkko ilman kaitaliinaa. 
Pari muutakin juttua löysin, mutta postaan niistä erikseen kun ovat asettuneet paikoilleen ;)




Olohuoneessa tv-tason päälle piti myös tehdä rouheampia asetelmia:
Palmuvehka betoniruukkuinen kakkuvadin päälle, Jyskin kynttilänjalka ja kirpparilta löydetty kannu.


Jotenkin tuntui siltä, että poron sarvetkin täytyi kaivaa esille.


Vaikka olen yllättynyt positiivisesti viherkasvien kasvamisesta terassilla,
niin purppurajuoru yllätti vielä vaaleanpunaisella kukalla. En tiennytkään, että tämä kukkii.


Myös rönsylilja on innostunut kukkimaan.

Ja perjantain ihana yllätys, kun naapuri oli tuonut krysanteemin postilaatikon tyhjentämisestä :)
Vaikka olen miljoona kertaa sanonut, että laatikon tyhjentämisestä ei ole vaivaa ja mielelläni sen teen. Ja joskushan sitä itsekin tarvitsee naaapurin apua. 
Taitaa muuten naapuri tietää että olen heikkona vaaleanpunaisiin kukkiin ;)

Mansikkatilan mailla-blogissa Kukkailotellaan.



 Joko te olette laittaneet syksyä kotona ja onko joku tietty väri, mikä on lemppari?

Tämäkin viikonloppu meni hujauksessa, mutta olihan se mukava käydä vähän muuallakin kuin pyöriä kotinurkissa. Ja lauantai-illan kohokohta oli tietysti Cheekin konsertti. Tässä sen taas huomaa, miten hitaasti lämpenevää sorttia olen. Nyt kun Cheek lopetti, niin minä vasta rupean tykkäämään Cheekin musiikista...

Leppoisaa sunnuntai-iltaa<3



Kommentit

  1. Nättiä <3. Ja tosi kaunis liina, vaikkei harmaa muka mun väri olekaan. Tulee kiva kontrasti ja lämpöä tosta kuparin värisestä kynttilänjalasta sille.

    Mun ei pitänyt ollenkaan ostaa mitään syksyisiä peruskasveja tänä vuonna, mutta niin vaan kassiin päätyi jo toista viikkoa sitten marjakanervia, callunoita ja hopealankoja, joita ei varsinkaan pitänyt hankkia :). No, siellä ovat paperikasseissa pihalla edelleen, kun ei muka sitten ollutkaan mitään sopivan kokoisia ruukkuja, mihin istuttaa. Mutta siis niitä ruukkuja en ainakaan osta lisää... (kunnes toisin todistetaan).

    Kärkkäiset on pahoja paikkoja :). Oikeastaan ihan hyvä, ettei meillä ole yhtään lähimailla. Lahdessa olen Vierumäelle mennessä pari kertaa poikennut ja totesin, että tarvii kyllä olla hyvin nukkunut ja syönyt, että jaksaa kierrellä kaupassa. Ihan hirveeeeesti kaikkea.

    Terkkuja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annukka<3

      Minäkin aion ostaa maltillisesti syyskukkia, pari callunaa ja ehkä hopealankaa. Kuitenkin siinä käy samalla tavalla kuin sinulla, että kassit pursuten lähden kotiin ;) Olisiko minulla nyt kerrankin järkeä päässä....

      Meidänkin piti ensin käydä juomassa viinerikahvit, jotta ei iske nälkä ja väsy tuolla Kärkkäisellä. Ja mieshän on tärkeää pitää kylläisenä, niin itsekin saa sitten katella rauhassa. Joo, todellakin ihan hirveesti kaikkea...Menisi todellakin aamusta iltaan jos kaiken katselisi. Tosin shoppailukiintiöni tulee nykyään aika lyhyessä ajassa täyteen :D

      Ihanaa viikkoa sinulle<3<3<3

      Poista
  2. Voi, mitä yllätyskukkijoita siellä!!
    Syksy tuo mukanaan sisusteluhalut ja yhtäkkiä sisätiloissa on ihanaa viettää aikaakin.
    Kauniita asetelmia olet tehnyt ja ihanan rouhea tuo betoniruukku.
    Ruu ja kukat, ihana yhdistelmä, toinen on niin rauhassa ja osaa poseerata <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari♡
      Jännä juttu, että tällä hetkellä viihtyy paremmin sisätiloissa kuin ulkona vaikka olisikin lämmin ilma. Kaipa sitä tänä kesänä sai olla tarpeeksi pihalla;)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vähän sitä joulua ja arvonta

Lumiset maisemat ovat saaneet aikaan joulufiiliksen. Joten tämän vuoden jouluhulluttelut on siis virallisesti aloitettu eilen. Ripustelin valoja ja joululehtiäkin on selailin. Tänään olisi tarkoitus laittaa lisää valoja, ja ehkäpä jotain jouluista askarteluakin... Huonekuusikin tuli ostettua ja jännätään taas niinkuin joka vuosi, että onko sitä enää jouluna... Tuo Pentikin maljakko on muuten siitä kätevä, että se käy suojaruukustakin. Täydet pointsit myyjälle, joka oli myynyt se miehelleni ;) Sillä alunperin halusin saman sarjan maljakkoa, mutta erimallia joululahjaksi.  Innostuin taas leikkimään kameralla, nuo lumiset näkymät saa mielikuvituksen laukkaamaan. Ja eikös sitä sanotakin, että lapsi on terve kun se leikkii  ;) En tiedä päteekö tuo sanonta reilusti yli nelikymppisiin...  ( Noilla kuvilla osallistun  Mansikkatilan mailla -blogin  Kukkailotteluun. ) Ja sitten arvontaan! Bloggausta on takana 3 vuo...

Virkattu tyynynpäällinen

En ole yhtään neuloja-tyyppi, mutta virkkaamisesta tykkään.  Varmaan johtuu myös siitä, että minulla ainakin tulee virkkaamalla nopeammin valmista.  Olen virkannut ontelokuteesta koreja.  Näin jossakin virkatun tyynynpäällisen ja siitä sitten innostuin. Kuvasin tyynyn sängyn päällä, koska mies on tehnyt olohuoneen sohvasta ja tyynyistä melkoisen kisakatsomon. Kerrankin tyynyjen määrästä ei  tullut sanomista ;) Joten sohva ei ollut kovinkaan kuvauksellinen.... Toisaalta ihan hyvä kun kisat loppuu, niin pääsee normaaliin päiväjärjestykseen ;) Näillä näkymin tyyny menee olohuoneen sohvalle kisojen loputtua. Haaveissa olisi virkattu rahi, mutta se on jo sen verran isompi projekti, että täytyy harkita tarkkaan.  Joillekin minun projekteille on tapana käydä niin, että alkuun innostun  ja innostus lopppuu lyhyeen, enkä jaksa tehdä loppuun asti.  Näin on käyny monelle villapaidan alulle... Siksi tuo neulominen ei ole minun ...

Kolme silmäterää

Tänä talvena olen tehnyt ennätyksen viherkasvien tappajana. Vain kolme kasvia on voimissaan sekä pari yksilöä elämän ja kuoleman rajamailla. Jotenkin olen onnistunut tappamaan nekin easy care-kasvit, vaikka niidenhän piti olla todella helppohoitoisia. Silmäteräni nro 1. anopinkieli Se onkin kasvanut kohisten ja toivotaan, että lisääntyvä valo pitää sen hengissä. Silmäteräni nro 2. korallikaktus. Tämäkin kasvoi todella paljon  kesäisellä terassilla.   Silmäteräni nro 3. anopinhammas. Se suurempi versio tästä alkoi kellastumaan ja tiputtamaan lehtiä. Se oli niin surkean näköinen, ettei siinä ollut edes mitään pelastettavaa. Tämän vuoden ekat tulppaanitkin on ostettu. Ja värihän on tuttu ja turvallinen ;) Pitkästä aikaa kolmen päivän vapaa. Tarkoitus oli käydä tänään hiihtämässä, mutta pakkasta on ollut parikymmentä astetta, joten  olen käynyt kävelylenkillä assarin kanssa ja sukset saavat odottaa parempia hiihtokelejä. Toisaalta pikkusiivoil...