Siirry pääsisältöön

Risuja kotiin

Hirveä askartelukärpänen on päässyt puraisemaan. Eräällä lenkillä keräsimme sisustusassari Ru:n  kanssa risuja kotiintuomisiksi. Siinä sitä assarilla oli ihmettelemistä;) Assarin mielestä kun risut on tarkoitettu pureskeltaviksi ja paksummat kepit heitettäviksi....

Laatu oli näissä oksissa kohdillaan. Assari Ru tarkasti jokaisen oksan henkilökohtaisesti. Huonolaatuiset silputtiin, ettei vaan kukaan muu erehdy viemään niitä kotiinsa...


Laadunvalvonta kun on tehty ja vain parhaat oksat mukana, lenkkiä voi jatkaa;)


Piti sitten ruveta väsäämään koristeita noihin oksiin.



 Itse olen tosi huono piirtämään, joten piti kehitellä jotakin malliksi. Nämä on tehty piparimuotilla skräppäyspaperista. Ja ovat tarpeeksi kevyitä noille oksille.


Tein vielä valkoisesta langasta tupsun. Ehkä nuo oksat kaipaa jotain bling blingiä vielä  lähempänä joulua...

Tänä aamuna olisi ollut myrskyn jäljiltä vaikka minkälaisia oksia maassa. Kun ei ollut pussia mukana, oksien kantaminen olisi ollut hieman haasteellista innokkaan assarin johdosta;)

Ps. Muutakin on tullut askarreltua, siitä sitten myöhemmin. 
Iskeekö teille ennen joulua askartelukärpänen?





Kommentit

  1. Suloisia piparikoristeita! (Pitänee ehkä vähän varastaa ideaa,jos sopii ;) ) Ja tuo sinun assarisi on kyllä aikas ihana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että joku muukin on keksinyt tuon idean, joten eikun vaan tekemään koristeita;) Helppoa, kun noita piparimuottejakin on nykyään niin paljon erilaisia.

      Poista
  2. Hyvä et assari tarkisti oksien laadun, ettei tuu otettua kakkoslaadun oksia mukaansa... Kivoja piprikoristeita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatella, jos olisin huomannut vasta kotona kakkoslaadun;) Olisi kyllä harmittanut!

      Poista
  3. Meilläkin tuo karvainen lapsi tuppaa viemään kaikki mun hienot oksakoristeet tuolla pihalla :) Onneksi sentään sisällä ei koristeisiin mene koskemaan! Kivoja askarteluja ja muutenkin kauniita juttuja sinulla täällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä uskalla laittaa oksia esim. lattiamaljakkoon, sillä luulen ettei joku voi vastustaa kiusausta...Kiva, että viihdyit blogissani;)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihanan tuikitavallinen viikonloppu

Jostakusta viikonloppuni voi kuulostaa todella tylsältä. Nykyään kuitenkin nautin kaikista eniten näistä tavallisista ja ehkäpä jopa tylsistäkin viikonlopuista. Tiedossa vain peruskotihommia: pyykkäystä, imurointia sekä paikkojen järjestelyä. Välillä blogien lukemista ja kameraan tarttumista. Kohokohtana viikonlopussa voi olla pitkä kävelylenkki ystävän kanssa, hyvä ruoka tai se, kun saunan jälkeen pääsee nukkumaan puhtaisiin lakanoihin. Todella arkisia asioita, mutta silti niin luksusta, omalla tavallaan. Harmi, että ilma on niin kylmä, ettei pääse hiihtämään. Juu-u, kuulitte ihan oikein että minua harmittaa...Ihmistä, joka on suorastaan inhonnut hiihtämistä. Viime sunnuntaina kävin testaamassa ostamiani suksia ja todellakin tykästyin tuohon lajiin. Alkuviikosta löytyi sitten sellaisia lihaksia, joita en edes tiennyt olevan olemassakaan.... Aurinkokin näyttäytyi hivenen ja olihan se ihana näky pitkästä aikaa. Muutenkin päivät ovat tuntuneet paljon valoisimmilta ...

Anopinhampaita ja musta palmuvehka

Viikolla sain työkaverilta anopinhampaan pistokkaita vai mikä se nyt oikea nimitys onkaan... Mutta anyway, luulin että saan pikkuisia kasvin alkuja.... Mutta sainkin aivan mahtavan ison anopinhampaan. En vielä tiedä, että jaanko tuon useampaan purkkiin vai annanko olla tuollaisena isona. Tässä sitten meikäläisen rakkaudella vaalima, useamman vuoden kasvatettu anopinhammas. Täytyy myöntää, että on hieman kasveissa eroja tai sitten en edellenkään ole mikään viherpeukalo. Tämä yksilö on ihmeenkaupalla sinnitellyt hengissä useamman vuoden. Ehkä syy on siinä, että kesät tämä viettää ulkona terassilla ja siirtyy vasta syksyisin sisäruokintaan. Pari uutta kasvia on tullut myös ostettua.  Musta palmuvehka, en ole ennen kuullutkaan moisesta kasvista. Tämä oli niin eksoottisen näköinen, että eihän sitä voinut kauppaan jättää...  Innolla odotan, että pysyykö noin mustana ja onko uudet lehdet mustia vai vihreitä. Sikäli mikäli tämä on vielä hengissä pari...

Vähän sitä joulua ja arvonta

Lumiset maisemat ovat saaneet aikaan joulufiiliksen. Joten tämän vuoden jouluhulluttelut on siis virallisesti aloitettu eilen. Ripustelin valoja ja joululehtiäkin on selailin. Tänään olisi tarkoitus laittaa lisää valoja, ja ehkäpä jotain jouluista askarteluakin... Huonekuusikin tuli ostettua ja jännätään taas niinkuin joka vuosi, että onko sitä enää jouluna... Tuo Pentikin maljakko on muuten siitä kätevä, että se käy suojaruukustakin. Täydet pointsit myyjälle, joka oli myynyt se miehelleni ;) Sillä alunperin halusin saman sarjan maljakkoa, mutta erimallia joululahjaksi.  Innostuin taas leikkimään kameralla, nuo lumiset näkymät saa mielikuvituksen laukkaamaan. Ja eikös sitä sanotakin, että lapsi on terve kun se leikkii  ;) En tiedä päteekö tuo sanonta reilusti yli nelikymppisiin...  ( Noilla kuvilla osallistun  Mansikkatilan mailla -blogin  Kukkailotteluun. ) Ja sitten arvontaan! Bloggausta on takana 3 vuo...