Siirry pääsisältöön

Ankea tiistai


Tuulta ja vesisadetta kaatamalla, siitä on tämä tiistaipäivä tehty.
Mutta sehän taitaa olla ihan normaalia syyssäätä.
Ja koiranomistajahan ei ole tehty sokerista
vaan asenne ja pukeutuminen ratkaisee ;)

No, täytyy myöntää että joskus se asenne saattaa olla hiukkasen hukassa.
Mutta asenne tulee äkkiä kohdilleen, kun näkee hännänheiluttajan riemun lenkillä.
Mikä olotila onkaan reippaan kävelylenkin jälkeen...
Silloin ei kyllä enää yhtään harmita, että pitikin lähteä huonoon säähän.
Kumpikin, sekä emäntä että koira ovat tyytyväisiä:)

Alla olevat kuvat ovat viime viikolta.


















Lenkin varrelta löytyi nämä kauniin väriset lehdet.
Pakkohan ne oli napata mukaan ja ikuistaa kuviin.




Iltavuoro kutsuu joten se on moro!

Mukavaa tiistaita<3




Kommentit

  1. Sisältä katsottuna ilma on ok 😀 Ulos mua ei saa millään. Saikkulainen pysyttelee sisätiloissa täällä 👍 pakkohan koiruuden on päästä raukalla ulos 💖 Mukavaa tiistaita 💓

    VastaaPoista
  2. Kiitos!
    Täällä sade vaan näyttää yltyvän. Onneksi pääsee autolla töihin.
    Pikaista paranemista sinulle💕

    VastaaPoista
  3. Kyllä onkin viimepäivät tuota vettä tullut!
    Ihan hirveän mielellään sitä ei tuonne sateeseen kauaksi aikaa koiran kanssa lähde.
    Koirakaan meillä ei aina tykkää, liekkö syynä jo ikäkin vai sitten ei vaan tuosta sateesta piittaa.
    Mutta totta on, että asenne ja pukeutumiskysymyshän se on. Mukava se on ulkoilla, kun on vaatetus sateessa kohdillaan. :)
    Ihania syksyisiä kuvia.<3
    Mukavaa viikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Meidän assari onneksi lähtee mielellään sateeseen, tosin joskus kun sataa ihan kaatamalla niiin silloin katselee vähän alta kulmien... Mutta kun päästään vauhtiin, niin sitten ei enää haittaa vaikka kastuu;)
      Kivaa viikkoa sinnekin♡

      Poista
  4. Ankea sää on täälläkin, mutta onneksi nuo luonnon upeat värit piristää. Sulla sentään tuo hännän heiluttaja vie sut pihalle, mutta itse olen jumiutunut neljän seinän sisään😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on tuo personal trainer, muuten ei todellakaan tulisi lähdettyä lenkille huonolla säällä. Sitä on aina niin helppo siirtää lenkkiä seuraavalle päivälle ja paremmalle ilmalle;) Mutta nyt kun pakko, niin sitä ei edes ajattele millainen sää on vaan pukeutuu sään mukaan.

      Poista
  5. Suloisen ihania syyskuvia♥ Ilman koiraa sitä varmaan hautautuisi ikävillä ilmoilla sohvan koloihin ja nousisi sitten vasta keväällä kun on lämmin:) Mukavaa syksyistä viikkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Todellakin olisi vaan sohvan nurkassa lämpimässä ja odottelisi parempia ilmoja;)
      Mukavaa viikkoa sinullekin♡

      Poista
  6. Kiitos Satu<3

    Onneksi täällä ei asu hienohelmoja ;) Se on pikemminkin meillä niin, että pitää sanoa, että voisitko kiertää suuremmat rapakot ja märät pusikot...

    Mukavaa loppuviikkoa<3

    VastaaPoista
  7. Kyllähän tätä sadetta on tullut jo ihan tarpeeksi vähäksi aikaa, mutta ei taida vielä loppua näkyä ihan heti.
    Ihania maisemakuvia ja kyllä nuo lehdet ovat vaan niin kauniin värisiä. Onhan tuolla luonnossa ihana liikkua, jos ei kaatamalla sataisi, kun on kaunista ja happirikasta.

    Oikein kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Täällä on nyt pari päivää ollut kuivempaa. Ja miten paljon mukavampaa on lenkille lähtö ja pääsee nauttimaan vielä tuosta ruskasta.

      Kivaa viikonloppua myös sinulle!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihanan tuikitavallinen viikonloppu

Jostakusta viikonloppuni voi kuulostaa todella tylsältä. Nykyään kuitenkin nautin kaikista eniten näistä tavallisista ja ehkäpä jopa tylsistäkin viikonlopuista. Tiedossa vain peruskotihommia: pyykkäystä, imurointia sekä paikkojen järjestelyä. Välillä blogien lukemista ja kameraan tarttumista. Kohokohtana viikonlopussa voi olla pitkä kävelylenkki ystävän kanssa, hyvä ruoka tai se, kun saunan jälkeen pääsee nukkumaan puhtaisiin lakanoihin. Todella arkisia asioita, mutta silti niin luksusta, omalla tavallaan. Harmi, että ilma on niin kylmä, ettei pääse hiihtämään. Juu-u, kuulitte ihan oikein että minua harmittaa...Ihmistä, joka on suorastaan inhonnut hiihtämistä. Viime sunnuntaina kävin testaamassa ostamiani suksia ja todellakin tykästyin tuohon lajiin. Alkuviikosta löytyi sitten sellaisia lihaksia, joita en edes tiennyt olevan olemassakaan.... Aurinkokin näyttäytyi hivenen ja olihan se ihana näky pitkästä aikaa. Muutenkin päivät ovat tuntuneet paljon valoisimmilta ...

Vähän sitä joulua ja arvonta

Lumiset maisemat ovat saaneet aikaan joulufiiliksen. Joten tämän vuoden jouluhulluttelut on siis virallisesti aloitettu eilen. Ripustelin valoja ja joululehtiäkin on selailin. Tänään olisi tarkoitus laittaa lisää valoja, ja ehkäpä jotain jouluista askarteluakin... Huonekuusikin tuli ostettua ja jännätään taas niinkuin joka vuosi, että onko sitä enää jouluna... Tuo Pentikin maljakko on muuten siitä kätevä, että se käy suojaruukustakin. Täydet pointsit myyjälle, joka oli myynyt se miehelleni ;) Sillä alunperin halusin saman sarjan maljakkoa, mutta erimallia joululahjaksi.  Innostuin taas leikkimään kameralla, nuo lumiset näkymät saa mielikuvituksen laukkaamaan. Ja eikös sitä sanotakin, että lapsi on terve kun se leikkii  ;) En tiedä päteekö tuo sanonta reilusti yli nelikymppisiin...  ( Noilla kuvilla osallistun  Mansikkatilan mailla -blogin  Kukkailotteluun. ) Ja sitten arvontaan! Bloggausta on takana 3 vuo...

Anopinhampaita ja musta palmuvehka

Viikolla sain työkaverilta anopinhampaan pistokkaita vai mikä se nyt oikea nimitys onkaan... Mutta anyway, luulin että saan pikkuisia kasvin alkuja.... Mutta sainkin aivan mahtavan ison anopinhampaan. En vielä tiedä, että jaanko tuon useampaan purkkiin vai annanko olla tuollaisena isona. Tässä sitten meikäläisen rakkaudella vaalima, useamman vuoden kasvatettu anopinhammas. Täytyy myöntää, että on hieman kasveissa eroja tai sitten en edellenkään ole mikään viherpeukalo. Tämä yksilö on ihmeenkaupalla sinnitellyt hengissä useamman vuoden. Ehkä syy on siinä, että kesät tämä viettää ulkona terassilla ja siirtyy vasta syksyisin sisäruokintaan. Pari uutta kasvia on tullut myös ostettua.  Musta palmuvehka, en ole ennen kuullutkaan moisesta kasvista. Tämä oli niin eksoottisen näköinen, että eihän sitä voinut kauppaan jättää...  Innolla odotan, että pysyykö noin mustana ja onko uudet lehdet mustia vai vihreitä. Sikäli mikäli tämä on vielä hengissä pari...