Siirry pääsisältöön

Ankea tiistai


Tuulta ja vesisadetta kaatamalla, siitä on tämä tiistaipäivä tehty.
Mutta sehän taitaa olla ihan normaalia syyssäätä.
Ja koiranomistajahan ei ole tehty sokerista
vaan asenne ja pukeutuminen ratkaisee ;)

No, täytyy myöntää että joskus se asenne saattaa olla hiukkasen hukassa.
Mutta asenne tulee äkkiä kohdilleen, kun näkee hännänheiluttajan riemun lenkillä.
Mikä olotila onkaan reippaan kävelylenkin jälkeen...
Silloin ei kyllä enää yhtään harmita, että pitikin lähteä huonoon säähän.
Kumpikin, sekä emäntä että koira ovat tyytyväisiä:)

Alla olevat kuvat ovat viime viikolta.


















Lenkin varrelta löytyi nämä kauniin väriset lehdet.
Pakkohan ne oli napata mukaan ja ikuistaa kuviin.




Iltavuoro kutsuu joten se on moro!

Mukavaa tiistaita<3




Kommentit

  1. Sisältä katsottuna ilma on ok 😀 Ulos mua ei saa millään. Saikkulainen pysyttelee sisätiloissa täällä 👍 pakkohan koiruuden on päästä raukalla ulos 💖 Mukavaa tiistaita 💓

    VastaaPoista
  2. Kiitos!
    Täällä sade vaan näyttää yltyvän. Onneksi pääsee autolla töihin.
    Pikaista paranemista sinulle💕

    VastaaPoista
  3. Kyllä onkin viimepäivät tuota vettä tullut!
    Ihan hirveän mielellään sitä ei tuonne sateeseen kauaksi aikaa koiran kanssa lähde.
    Koirakaan meillä ei aina tykkää, liekkö syynä jo ikäkin vai sitten ei vaan tuosta sateesta piittaa.
    Mutta totta on, että asenne ja pukeutumiskysymyshän se on. Mukava se on ulkoilla, kun on vaatetus sateessa kohdillaan. :)
    Ihania syksyisiä kuvia.<3
    Mukavaa viikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Meidän assari onneksi lähtee mielellään sateeseen, tosin joskus kun sataa ihan kaatamalla niiin silloin katselee vähän alta kulmien... Mutta kun päästään vauhtiin, niin sitten ei enää haittaa vaikka kastuu;)
      Kivaa viikkoa sinnekin♡

      Poista
  4. Ankea sää on täälläkin, mutta onneksi nuo luonnon upeat värit piristää. Sulla sentään tuo hännän heiluttaja vie sut pihalle, mutta itse olen jumiutunut neljän seinän sisään😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on tuo personal trainer, muuten ei todellakaan tulisi lähdettyä lenkille huonolla säällä. Sitä on aina niin helppo siirtää lenkkiä seuraavalle päivälle ja paremmalle ilmalle;) Mutta nyt kun pakko, niin sitä ei edes ajattele millainen sää on vaan pukeutuu sään mukaan.

      Poista
  5. Suloisen ihania syyskuvia♥ Ilman koiraa sitä varmaan hautautuisi ikävillä ilmoilla sohvan koloihin ja nousisi sitten vasta keväällä kun on lämmin:) Mukavaa syksyistä viikkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Todellakin olisi vaan sohvan nurkassa lämpimässä ja odottelisi parempia ilmoja;)
      Mukavaa viikkoa sinullekin♡

      Poista
  6. Värikkyyttä, pimeyttä, vettä ja rapaa...niitä on viimepäivät pitäneet sisällään. Meidän hienohelmat eivät suostu lähtemään ulos niinsanotulla koiranilmalla...emäntä kyllä kumpparit lonksuen ja sadetakki niskassa mennään halusivat tai ei...
    Viikonjatkoa sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu<3

      Onneksi täällä ei asu hienohelmoja ;) Se on pikemminkin meillä niin, että pitää sanoa, että voisitko kiertää suuremmat rapakot ja märät pusikot...

      Mukavaa loppuviikkoa<3

      Poista
  7. Kyllähän tätä sadetta on tullut jo ihan tarpeeksi vähäksi aikaa, mutta ei taida vielä loppua näkyä ihan heti.
    Ihania maisemakuvia ja kyllä nuo lehdet ovat vaan niin kauniin värisiä. Onhan tuolla luonnossa ihana liikkua, jos ei kaatamalla sataisi, kun on kaunista ja happirikasta.

    Oikein kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Täällä on nyt pari päivää ollut kuivempaa. Ja miten paljon mukavampaa on lenkille lähtö ja pääsee nauttimaan vielä tuosta ruskasta.

      Kivaa viikonloppua myös sinulle!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi! Ilahdun kommentistasi:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tupasvilloja maljakkoon

Aamulenkillä käydessäni bongasin tutulta suolta tupasvilloja. Sainkin kerätä tupasvilloja ihan rauhassa, sillä ihme ja kumma, yhtään hyttystä ei häirinnyt minua. Nuo tupasvillojen valkoiset ja pumpulinpehmeät  höytyvät ovat yksinkertaisen kauniita. Tällä viikolla on enemmänkin ollut mielessä kaikki pehmeä ja lämpöinen, niinkuin villasukat ja torkkupeitot, sillä täällä on ollut järkyttävän kylmää.  Ainahan se taitaa olla kesäkuussa kylmää, jos tarkemmin muistelee... Jotenkin tuo lämmin toukokuu sekoitti pään ja sitä kuvitteli, että kesäkuussakin tarkenee vähemmällä vaatetuksella. Jotain posiitivista tässä kylmässä säässä on ollut: sain nimittäin pestyä melkein kaikki ikkunat yhtä lukuunottamatta. Se on todella hyvä suoritus, sillä ikkunanpesu ei kuulu lempipuuhiini. Ja muutenkin eilinen lauantai meni jossain kummassa siivoushurmoksessa ;) Joten nyt odotellaan niitä lämpimiä kesäpäiviä, jotta elon voi siirtää ulos hyvällä omallatunnolla. Tänään a

Anopinhampaita ja musta palmuvehka

Viikolla sain työkaverilta anopinhampaan pistokkaita vai mikä se nyt oikea nimitys onkaan... Mutta anyway, luulin että saan pikkuisia kasvin alkuja.... Mutta sainkin aivan mahtavan ison anopinhampaan. En vielä tiedä, että jaanko tuon useampaan purkkiin vai annanko olla tuollaisena isona. Tässä sitten meikäläisen rakkaudella vaalima, useamman vuoden kasvatettu anopinhammas. Täytyy myöntää, että on hieman kasveissa eroja tai sitten en edellenkään ole mikään viherpeukalo. Tämä yksilö on ihmeenkaupalla sinnitellyt hengissä useamman vuoden. Ehkä syy on siinä, että kesät tämä viettää ulkona terassilla ja siirtyy vasta syksyisin sisäruokintaan. Pari uutta kasvia on tullut myös ostettua.  Musta palmuvehka, en ole ennen kuullutkaan moisesta kasvista. Tämä oli niin eksoottisen näköinen, että eihän sitä voinut kauppaan jättää...  Innolla odotan, että pysyykö noin mustana ja onko uudet lehdet mustia vai vihreitä. Sikäli mikäli tämä on vielä hengissä parin kuukaud

Peikonlehti tuli taloon

Lähimarketti on yllättänyt kukkavalikoimallaan. Yhtenä sunnuntaina kun menin pikaisesti hakemaan seuraavan päivän eväitä töihin, silmiini osui eräs viherkasvi. Tarkemmin tutkailtuani kasvia, se osoittautui peikonlehdeksi. Joten kaappasin sen äkkiä ostoskoriin, kun oli ainokainen ;) Toivottavasti se viihtyy hoidossani. Se on ainakin todistettu, että kummituspuu, ilmakasvit sekä  huonekuusi eivät tykkää hoidostani. Googlettelin hoito-ohjeita, sillä peikonlehti on minulle ihan uusi tuttavuus. Tälläisiä ohjeita löysin: - Puolivarjoisa paikka, aurinko viottaa lehtiä. - Säännöllinen kastelu, multa ei saa kuivahtaa rutikuivaksi. - Pitää sumuttamisesta. - Lehtiä on hyvä pyyhkiä, jotta peikonlehti saa hengittää. - Viihtyy pienessä ruukussa. - Kasvattaa ilmajuuria, jotka voi ohjata kasvamaan multaan. Niitä ei kannata poistaa. - Koska juuret ovat hauraat, peikonlehteä ei kannata istuttaa turhaan uudelleen.  Pintamullan vaihtaminen riittää.