Inspiraatiota kerrakseen

Tänään minulla ei ollut hajuakaan, että mitä tulisin postamaan perjantaimyysseihin vai postaisinko mitään. Olin toki ostanut tulppaaneja, mutta täytyy sanoa että tällä kerralla jotenkin nuo tulppaanit ei saaneet kameraa räpsymään ja runosuonta sykkimään.

 Kunnes tulin töistä kotiin ja katsoin ympärille: Vau! Miten kauniit talviset maisemat ja ihan omassa pihassa! Melkein kuin jostain sadusta. Siinäpä siis oiva perjantaimyyssi-postaus. Joten juoksujalkaa kahvinjuontiin ja äkkiä kameran kanssa pihalle ennenkuin alkaisi hämärtää.

Myös assari oli mukana kuvaushommissa. Hänen energiansa ja aikansa meni kuitenkin tärkeämpään asiaan kuin valokuvaamiseen: kadonneen pallon etsintään. Täytyy myöntää, että olen syyllinen pallon katoamiseen. Assarilla nimittäin on ärsyttävä tapa pudottaa pallo lumikolaan ja silloinhan se on pakko heittää pois, että voit tehdä lumitöitä. Ja kun olet heittänyt pallon pois kolasta kymmenettä kertaa, niin silloin ei enää naurata, kun pitäisi saada ne lumityötkin tehtyä.

 Joten laitoin pallon parempaan talteen ;)

Viikolla postipoika toi minulle Mansikkatilan mailla-blogin

arvonnasta voittamani kosteusvoiteen.

Ja pakkohan se oli kuvata lumen keskellä ;)

Nämä kauniit talvipäivät ovat saaneet minut harkitsemaan jopa suksien ostoa, voitteko kuvitella. Nimim. aina viimeinen hiihtokilpailussa, hyvällä tuurilla toiseksi viimeinen :D Siis minä, joka yläasteella inhosi hiihtoa yli kaiken. Mikä onnenpäivä olikaan kun kolme hiihtokertaa tuli lukuvuoden aikana täyteen ja sai luistella.  

Niin ne ajat muuttuu ja itsekin sen mukana. Täytyy vaan miettiä, että onko tämä ohimenevää ja tulisiko minulla hiihdettyä. Ei näytä mitään halpoja nuo sukset yms. välineet olevan. Ja muutenkin näyttää olevan vaikka minkälaistä suksea, enää ei taideta hiihtää niillä peruspeltosilla niinkuin silloin 30 vuotta sitten. Melkoista välinenurheilua hiihto näyttää nykyään olevan ;)

Kauniita talvipäiviä viikonloppuunne<3